Historia

Suomen Kansallisteatteri on taiteellinen teatteri, jonka tavoitteena on tarjota kaikille suomalaisille parasta mahdollista suomenkielistä teatteritaidetta. Alusta asti ohjelmistossa ovat vaihdelleet kotimainen draama, kiinnostavimmat ulkomaiset näytelmät sekä merkittävimmät klassikot.

Kansallisteatteri kuuluu teatteri- ja orkesterilain piiriin. Teatteri on osakeyhtiö ja sen suurin osakkeenomistaja on Suomen Kansallisteatterin Säätiö. Teatteri sijaitsee keskeisellä paikalla Helsingin keskustassa Rautatientorin laidalla.

 

Kansallisteatterin arkisto
Vastaava arkistonhoitaja
Laura Saloniemi

Arkisto on avoinna vierailuja varten sopimuksen mukaan maanantaisin ja torstaisin. Ajanvaraukset ja tiedustelut laura.saloniemi@kansallisteatteri.fi.

Suomalainen Teatteri perustettiin toukokuussa 1872. Sen johtajiksi valittiin sisarukset Kaarlo ja Emilie Bergbom. Toimittuaan Arkadia-teatterin tiloissa lähes kolmekymmentä vuotta teatteri sai oman talon. Onni Törnquist-Tarjanteen suunnittelema teatteritalo vihittiin käyttöön 9.4.1902. Samalla Suomalainen teatteri sai nimen Suomen Kansallisteatteri.

Suuren näyttämön rinnalle ovat sittemmin nousseet Pieni näyttämö 1954, Willensauna 1976 ja Omapohja 1987. Vuonna 2010 perustettu Lavaklubi on vielä lisännyt esityspaikkojen monipuolisuutta. Esityksiä on nähty viime vuosina jopa teatterin maalaamossa ja harjoitushuoneessakin.

Kansallisteatteri on kansallinen kulttuurilaitos ja sen toiminnan on tarkoitus ulottua kaikkiin kansalaisiin. Varhaisvuosinaan Suomalainen teatteri esiintyi paljonkin Helsingin ulkopuolella. Muiden muassa Pori, Viipuri ja Turku olivat tärkeitä ja toistuvia esiintymispaikkoja. Nykyisin Kansallisteatterin vuonna 2010 perustettu Kiertuenäyttämö vie teatteria sinne, mistä katsojat eivät teatteriin pääse: sosiaalityön ja terveydenhuollon yksiköihin, vankiloihin ja vastaanottokeskuksiin. Kiertuenäyttämön tavoite on edistää terveyttä, hyvinvointia ja tasa-arvoa taiteen keinoin.

Suomen Kansallisteatterin ohjelmiston kivijalkana on alkuvuosista tähän päivään ollut kotimainen draama. Kansallisteatterin kirjailijanimiä ovat monien muiden muassa Aleksis Kivi, Minna Canth, Eino Leino, Hella Wuolijoki, Maria Jotuni, Sofi Oksanen, Reko Lundán, Pirkko Saisio, Laura Ruohonen, Juha Jokela ja Juha Hurme. Kotimaisten tekstien ohella on nähty tuoreinta ulkomaista draamaa ja klassikkoja.

Kansallisteatterin uuden talon avajaisnäytelmänä vuonna 1902 nähtiin Aleksis Kiven Lea, jonka ensiesityksen vuonna 1869 katsotaan aloittaneen suomenkielisen teatteritoiminnan.  Pienellä näyttämöllä oli kaksi avajaisesitystä, Eino Leinon Tarquinus Superbus ja Tennessee Williamsin Lasinen eläintarha. Willensauna vihittiin käyttöön Martin Sorescun näytelmällä Elämän kehto ja Omapohjan avasi Ilpo Tuomarilan Exit. Syksyllä 2016 myös Kansallisteatterin historiaa käsittelee teatterin keinoin Seppo Parkkisen kirjoittama ja Kaisa Korhosen ohjaama Canth.

Kansainvälisyys on ollut aina osa Kansallisteatterin toimintastrategiaa. Bergbomien sisarukset olivat aikanaan hyvin liikkuvaisia ja varsinkin Kaarlo matkusteli laajalti mm. Saksassa poimien vaikutteita ja tuoden näytelmiä suoraan Suomalaisen Teatterin näyttämölle. Ovet ovat sittemmin pysyneet auki Eurooppaan. Eino Kalima, joka toimi Kansallisteatterin pääjohtajana 1917̶ 1950, oli opiskellutkin Venäjällä ja hallitsi venäläisen teatteritaiteen tradition.  Hänen seuraajansa Arvi Kivimaa (pääjohtajana 1950 ̶ 1974) teki diplomaattisestikin ansiokkaita avauksia kiinnittäen teatterin kautta maatamme kulttuurillisesti ajassaan ymmärrettävästi läntiseen Eurooppaan.  Kai Savolan (pääjohtajana 1974 ̶ 1992) kaudella Kansallisteatterin kansainvälisyys oli erityisesti taiteen tekijöiden välistä kanssakäymistä. Maria-Liisa Nevalan johtajakaudella (1992 ̶ 2010) tehtiin tiivistä ulkomaista yhteistyötä teatterialan verkostojen kautta. Nykyinen pääjohtaja Mika Myllyaho on avannut entisestään teatterin ovia ja tuonut taloon tämän hetken kiintoisimpia toimijoita muiden muassa yhteistuotantojen ja vierailujen muodossa.

Kansallisteatteri on kautta historiansa herättänyt ohjelmistollaan myös yhteiskunnallista keskustelua. Viime vuosina muiden muassa Kristian Smedsin ohjaama Tuntematon sotilas, Pirkko Saision ja Jussi Tuurnan teokset HOMO! ja SLAVA! Kunnia. sekä Sami Keski-Vähälän ja Esa Leskisen Neljäs tie ovat osoittaneet, että teatterilla voi olla huomattava merkitys laajemman yhteiskunnallisen keskustelun avaajana.

YTYÄ!-yleisötyöosasto laajentaa Kansallisteatterin yleisöpohjaa entisestään. YTYÄ! järjestää esityksiin liittyviä keskustelutilaisuuksia, tapahtumia ja työpajoja, joissa osallistujat voivat kuulla tekijöiden ajatuksia, syventää teatterikokemustaan ja tutustua esityksen valmistamiseen. Kansallisteatterin yleisötyöstä vastaa kokopäiväinen teatterikuraattori.

Kansallisteatteri on taipaleensa alusta saakka kerännyt kattonsa alle maamme parhaita näyttämötaiteellisia kykyjä: kansan rakastamia näyttelijöitä, näkemyksellisiä ohjaajia, visionäärisiä lavastajia ja puvustajia sekä teräväkynäisiä kirjailijoita. Mika Myllyahon lanseeraamat kotikirjailija- ja residenssitaiteilijaohjelmat tukevat osaltaan tätä toimintaa. Kansallisteatteri on ylpeä uljaasta historiastaan ja katsoo kunnianhimoisesti tulevaan.

 

 

Ajankohtaista

  • Kiertuenäyttämö
    Parhaillaan valtion koulukodeissa hiotaan yhteistyötä, joka konkreettisesti käynnistyy vuoden 2018 alussa Kiertuenäyttämön puitteissa toteutettavana teatterihankkeena. Teatteriprojekti Rikos ja ran...
  • Koivu ja Tähti
    Suna Vuori   ̶  Minä osaan löytää kotiin. Pitkältäkin matkalta. ̶  Minä osaan juoda vettä, suoraan sateesta. ̶  Minä osaan soittaa klaveeria. Pajari opetti. ̶  Minä saan linnun lennosta....
  • Näyttelijä Kauko Helovirta Julius Särkelän roolissa. Edvin Laineen ohjaama Ilmari Turjan näytelmä Särkelä itte sai ensi-iltansa 6.10.1989. Kauko Helovirta oli syntynyt 21.10.1924.#arkistonaarteita #kansallisteatteri #näyttelijä #teatteri #muistoja

  • Toinen koti
    Kansallisteatterin Omapohjassa kantaesitetään marraskuussa Kiertuenäyttämön Toinen koti, joka kysyy, mikä on koti ja mitä kotoutuminen. Dokumentaarisessa teatteriesityksessä kohtaavat pakolaisina Suom...
  • BLOGI • 10.10.2017
    Kansallisteatterin kirjasarja
    Paperille painetuista kirjoista on tulossa jätettä. Kuolinpesien arvokirjastot eivät enää automaattisesti kelpaa antikvariaateille. Kirjastot suhtautuvat jokseenkin nirsosti peräti vuosikymmenten aika...
  • Alakoululaisten teatterileiri huipentui Kaleva-aiheisen kohtauksen esitykseen, jota omaiset pääsivät katsomaan. On ollut mahtava viikko! @kansallisteatteri_ytya #teatteri #kansallisteatteri #lapset #teatterikasvatus #kalevala #ytyä #nuornavitsaväännettävä

  • UUTINEN • 13.9.2017
    Suuren näyttämön kattofresco
    Taidekierrot jatkuvat jälleen torstaina 14.9. klo 16.30-18.30. Syksyn toinen kierto järjestetään maanantaina 20.11. samaan kellonaikaan. Kansallisteatterin seinät huokuvat suomalaisen teatterin hi...
  • Katri Kivilaakso
    Zacharias (t. Zachris, Sakari) Topelius (1818−1898) on yksi niistä kansallisista merkkihenkilöistä, jotka antoivat suomalaisuudelle sisällön. "Topelius hahmotti ratkaisevasti Suomen kansan identiteeti...
  • Viimeistelyä vaille valmis Hullupupu ???????????? #kansallisteatteri #masennuskomedia #marirantasila : @tarpeisto_kansallisteatteri

  • Koivu ja Tähti
    Kansallisteatterin Suuren näyttämön syksyn aloittaa Pirkko Saision Kansallisteatterille kirjoittama juhlanäytelmä Koivu ja Tähti. Laura Jäntin ohjaama teos jatkaa siitä, mihin Sakari Topeliuksen klass...
  • Risto Pulkkinen
    Suomalaisella on uralilainen sielu; toisin sanoen kuulumme samaan muinaiseen kantauralilaiseen kulttuuriyhteyteen laajalla alueella Euraasiassa elävien uralilaisten kansojen (suomalais-ugrilaiset ja s...
  • Stina ja Ylva Ekblad pyörähtävät tänään Pienelle näyttämölle ️️️️️ Tervetuloa vierailulle #langerhanskaöarna @klockriketeatern