Leena Kirstinä
Kotimaisen kirjallisuuden professori emerita

Marko Tapio – Suomen ensimmäinen postmodernisti

3.03.2017

Harvan romaanin otsikosta on tullut käsite niin kuin Marko Tapion teoksesta Arktinen hysteria. Sen osat Vuoden 1939 ensilumi ja Sano todella rakastatko minua ilmestyivät historiallisesti merkittävinä vuosina 1967 ja 1968. Suomen itsenäistymisestä ja kansalaissodasta oli kulunut viisikymmentä vuotta. Uusi Marko Tapion tulkinta suomalaisista ja suomalaisuudesta kiinnosti.

Väinö Linnan teosten hyväksyntä oli alkanut vuoden Täällä Pohjantähden alla ‑trilogian viimeisen osan vihdoin ilmestyttyä 1962. Kun kirjasodat oli käyty, Väinö Linna alettiin ymmärtää kansalliskirjailijaksi, kansakunnan eheyttäjäksi. Tapiolta kysyttiin kiukkuisesti, oliko tämä Linnan haastaja.

Arktista hysteriaa syytettiin niin oikealta kuin vasemmalta pessimismistä ja nihilismistä. Sen yhteiskuntakuvaa pidettiin kestämättömänä historiallisesti ja sosiologisesti. Poliittisesti sitoutumattomana Tapio jäi rintamien väliin. Keskeneräisenä Arktista hysteriaa pidettiin vaikeasti arvioitavana, joten jäätiin odottamaan luvattua kolmatta ja neljättä osaa.

Modernisti Saarijärveltä

Marko Tapperista (1924–1973) oli tullut kirjailija Marko Tapio 1952, kun WSOY julkaisi hänen esikoisromaaninsa Lasinen pyykkilauta. Rauhan tultua nuori sotaveteraani oli alkanut keskikoulupohjalta etsiä tulevaisuuttaan kirjoittamisesta. Uittotöiden ohessa hän luki ja kirjoitti paikallisten kirjoituskilpailuvoittojen kannustamana. Oppikirjana toimi Alex Matsonin esseekokoelma Romaanitaide (1947). Se tutustutti Faulkneriin, Joyceen, Proustiin ja muihin ulkomaisiin modernisteihin. Piti hankkia virikkeitä muualta, sillä oma sotia edeltäneen ajan kirjallisuus oli todettu aikansa eläneeksi.

Koska uuden modernismin laatua ei ollut vielä lyöty lukkoon, oli tilaa erilaisille vaikutteille, kunhan vain ei muistuttanut Sillanpäätä. Marko Tapiokin innostui kokeilemaan ja jatkoi kokeilua teos teokselta koko uransa ajan eri lajien, tyylien ja tekniikoiden parissa, proosasta draamaan. Lasisen pyykkilaudan kirjoittajalla oli kunnianhimoiset tavoitteet oman kirjoittamisensa suhteen, joten kriitikoiden huomautus sen kertojan äänen sillanpääläisestä sävystä loukkasi häntä. Sisäsuomalaisia kirjailijoita pidettiin nimittäin perinteisen kansankuvauksen jatkajina.

Kolmas teos Aapo Heiskasen viikatetanssi (1956) siirsi kerta heitolla Tapion ”uuden koulun” edustajien joukkoon. Sitä ylistettiin omintakeiseksi taideteokseksi, ”suomalaiseksi moderniksi romaaniksi supisuomalaisessa ympäristössä”. Tekijälle se toi merkittäviä kirjallisuuspalkintoja ja apurahoja. Vuonna 1958 Tapio keksi Arktisen hysterian idean: siinä näkyisi yhden perheen kautta koko Suomen historia.

Samaan aikaan Helsingissä nuori kriitikkopolvi alkoi laatia modernismille sääntöjä. Proosan muotokokeiluille asetettiin uusrealismin, niukan, yksinkertaisen ja asiallisen kerronnan rajat. Marko Tapio oli ollut mukana tässä debatissa Aapo Heiskasen viikatetanssin kirjailija-kertojan kautta, joka otti kantaa sekä perinteeseen että modernismiin. Jälkeenjääneet paperit osoittavat, että oma linja jatkui. Hän kirjoitti kokeellisia tv-näytelmiä ja romaaninkin julkaisten teoksen per vuosi kuolemaansa saakka 1973. Mutta niitä ei noteerattu kirjallisuushistorioissa, koska pääteos jäi kesken. Vai jäikö?

Arktinen hysteria – epävarmuuden ajan eepos

Neuvottomuus Marko Tapion tuotannon edessä väistyi vasta 1991, kun Anna Makkonen (nyk. Kuismin) selvitti uusin menetelmin Aapo Heiskasen viikatetanssin kerronnan keinot väitöskirjassa Romaani katsoo peiliin. Sen perusteella voi sanoa, että Marko Tapio ajoi modernismin ohi postmodernismiin. Tämän ajan näkökulmasta Arktinen hysteria ei vaikuta keskeneräiseltä, koska ”keskeneräisyys” on jo hyväksytty esteettinen arvo.  Sen sijaan että saisimme valmiin tulkinnan Björkharryjen Suomesta, joudumme päähenkilön ja samalla kertojan rinnalla miettimään, mihin Suomi, maailma ja me itse olemme menossa.

Jaa artikkeli:

Vastaa

Sähköpostiosoitetta ei julkaista
Pakolliset kentät on merkitty *

 

Ajankohtaista

  • Mika Myllyaho
    ”Tasa-arvon eteen on tehtävä työtä”, linjaa pääjohtaja Mika Myllyaho avajaispuheessaan. Katso puhe kokonaisuudessaan täältä. Itsenäisyyden juhlavuosi jatkuu Kansallisteatterin syyskauden ensiluokka...
  • BLOGI • 11.8.2017
    Saana Lavaste
    Olen ollut sitkeä vastaväittäjä kuluneelle lauseelle ”taide syntyy tuskasta”. Minua on ärsyttänyt huolettomuus, jolla historialliset tai nykypäivän tuskataidesankarit ohittavat välttämättömimmätkin el...
  • Lavastustaidetta isolla kädellä! Kati Lukka sahaa Leniniä esiin ???????????? #koivujatähti #sahasoi #leninstatue #kansallisteatteri

  • Esa Leskinen ja Satu Linnapuomi
    Suomen Kansallisteatteri on nimittänyt pääohjaajakseen Esa Leskisen sekä tulevan nuorten teatteriosaston taiteelliseksi vastaavaksi ja ohjaajaksi Satu Linnapuomin. Leskinen aloittaa pääohjaajan toimes...
  • Koivun ja Tähden puvustus
    Kirjoittaja Heli Hynynen on Kansallisteatterin puvuston päällikkö. Heli luo bloggauksissaan katsauksia puvuston ajankohtaisiin projekteihin. Mitä kaikkea puvustuksen tekemiseen liittyy ennen kuin koko...
  • Kansallisteatteri-lehti on ilmestynyt! Ramppi-pöllö tutustuu julkaisuun tuoreeltaan. #kansallisteatteri #syksy2017 #uusiohjelmisto #lehti

  • Paul Auster
    1980-luvun puolivälissä julkaistulla New York -trilogiallaan suuren yleisön tietoisuuteen noussut yhdysvaltainen kirjailija Paul Auster saapuu Suomeen elo–syyskuun vaihteessa. Vierailun yhteydessä Aus...
  • BLOGI • 22.5.2017
    Juha-Pekka Hotinen
    Demokratia on kriisissä, nyt sanotaan. Kirjailijat – ja muut taiteilijat – ovat heränneet. Lähivuosina tulemme näkemään monia näytelmiä, lukemaan romaaneja ja kokemaan teoksia, jotka käsittelevät tätä...
  • Hyvää huomenta! Tänään on kauden avajaispäivä ???? #kansallisteatteri #lehdistö #syksy2017 #suomi100 #instafood : @kansallisteatteri_ravintola

  • UUTINEN • 1.8.2017
    Lippumyymälä
    Kansallisteatterin lippumyymälä on palannut kesälomalta ja palvelee jälleen ma—la klo 9.00—19.00. Maanantaina 7.8. lippumyymälä on poikkeuksellisesti suljettu. Lämpimästi tervetuloa lippuostoksille...
  • BLOGI • 29.4.2017
    Vappu, tuo kevään juhla. Ylioppilaiden ja työväestön juhla. Alkuvuoden vastine pikkujoululle; se juhla jolloin sekoilu ei ole vain sallittua vaan myös välttämätöntä. Sekoilematon ihminen paineistuu so...
  • Voimalla vihdan ja viinan! Arktinen hysteria on tänään lauteilla Tampereen teatterikesässä #arktinenhysteria #kansallisteatteri #tampereenteatterikesä #festarit