Marmoriaulasta katsoja siirtyy freskoaulaan, joka on saanut nimensä Juho Rissasen 1928 maalaamasta freskosta Ritvalan Helkajuhlat. Freskoaulassa ovat myös teatterin ensimmäisten johtajien Kaarlo ja Emilie Bergbomien rintakuvat.

Freskoaulasta on molemmin puolin portaat alas teatteriravintola Morkkuun sekä ylös ensimmäisen parven lämpiöön. Portaikon ikkunoissa on Eliel Saarisen suunnittelemat ruusukuvioiset lyijylasiteokset. Myös ensimmäisen parven lämpiön ikkunoissa on Saarisen viisiosaiset, teatteriaiheiset lyijylasiteokset.

Ensi parven lämpiössä on muun muassa ensimmäisessä suomenkielisessä näytelmässä, Aleksis Kiven Leassa, pääosaa näytelleen Hedvig Charlotte Raan  sekä aikansa suuren diivan Ida Aalbergin muotokuvat. Ensimmäisen ja toisen parven lämpiöissä on monien Kansallisteatterin legendaaristen näyttelijöiden muotokuvia. Ensi parven lämpiöstä siirrytään portaita ylös toiselle parvelle.

Suuren näyttämön katsomoon mahtuu 885 henkeä. Katsomon väritys on alkuperäistä Pompeijin punaista. Kattoa koristaa Yrjö Ollilan 1932 maalaama Thalian Peili –teos, jonka malleina on Kansallisteatterin näyttelijöitä. Tasavallan Presidentin aitio on näyttämöaukon vasemmalla puolella.

Suuren näyttämön näyttämöaukko on 9 metriä leveä ja näyttämötornin sisäkorkeus 19 metriä. Katutasosta mitattuna näyttämötorni on 35,5 metriä korkea.