Suuri näyttämö

Kansallisteatterin Suurelle näyttämölle saavutaan Rautatientorin puolelta, teatterin pääsisäänkäynnistä.
Käyntiosoite on Vilhonkatu 11, ja esteetön sisäänkäynti on osoitteesta Itäinen teatterikuja 2 a.

Katsoja saapuu ensin marmoriaulaan, jossa on runsaasti alkuperäisiä materiaaleja: marmoriportaat, keltaiset stuccomarmoriset seinät ja niitä säestävät punaisella hahmotetut pöllön päät. Marmoriaulassa on hissi, joka johtaa kaikkiin muihin kerroksiin paitsi permannolle.
Marmoriaulasta katsoja siirtyy freskoaulaan, joka on saanut nimensä Juho Rissasen 1928 maalaamasta freskosta Ritvalan Helkajuhlat. Freskoaulassa ovat myös teatterin ensimmäisten johtajien Kaarlo ja Emilie Bergbomien rintakuvat.
Freskoaulasta on molemmin puolin portaat alas Lavaklubille sekä ylös ensimmäisen parven lämpiöön. Portaikon ikkunoissa ja ensi parven lämpiössä on Eliel Saarisen suunnittelemat ruusukuvioiset lyijylasiteokset.
Ensi parven lämpiössä on muun muassa ensimmäisessä suomenkielisessä näytelmässä, Aleksis Kiven Leassa, pääosaa näytelleen Hedvig Charlotte Raan sekä aikansa suuren diivan Ida Aalbergin muotokuvat. Ensi parven lämpiöstä siirrytään portaita ylös toiselle parvelle.
Suuren näyttämön katsomoon mahtuu kaikkiaan 885 katsojaa. Katsomon väritys on alkuperäistä Pompeijin punaista. Kattoa koristaa Yrjö Ollilan 1932 maalaama Thalian Peili -teos, jonka malleina on Kansallisteatterin näyttelijöitä.

Suuren näyttämön näyttämöaukko on 9 metriä leveä ja näyttämötornin sisäkorkeus 19 metriä. Katutasosta mitattuna näyttämötorni on 35,5 metriä korkea.

Suuren näyttämön pyörätuolipaikat sijaitsevat ensi parvella ja hissi on Itäisen Teatterikujan puoleisessa tornissa. Suuren näyttämön katsomoon on asennettu tele/induktiosilmukka kuulolaitetta käyttäville. Lue lisää esteettömyydestä Kansallisteatterissa.

Pieni näyttämö
Pienen näyttämön sisäänkäynti on Kaisaniemen puiston puolelta, Itäisen Teatterikujan kulmasta.  Osoite on Bergbominkuja 2. Pienelle näyttämölle on kätevä tulla myös Rautatieaseman alikulkutunnelin kautta. Saman tunnelin kautta pääsee myös maanalaiseen P-Elielin parkkihalliin.
Pieni näyttämö valmistui 1954. Pienen näyttämön ovat suunnitelleet Heikki ja Kaija Siren. Pienen näyttämön ala-aula ja kerrosta ylempänä oleva lämpiö ovat tilaratkaisultaan aikansa pelkistettyä arkkitehtuuria verrattuna värikylläiseen Suuren näyttämöön. Pienen näyttämön aulaa koristaa näyttämön mesenaattien Rakel ja Antti Wihurin rintakuva.
Toisen kerroksen lämpiössä on tarjoilutiski, viinibaari sekä oleskelutila, josta on upea näkymä Kaisaniemen puistoon. Katsomoon siirrytään toisen kerroksen lämpiön kautta. Pienen näyttämön katsomossa korostuu Heikki Sirenin idea demokraattisesta katsomosta, josta kaikkialta on hyvä näkyvyys näyttämölle.
Pienellä näyttämöllä on 307 paikkaa. Pienellä näyttämöllä pyörätuolipaikka on kolmannen rivin päässä salin vasemmalla puolella.

Willensauna
Willensaunan sisäänkäynti on Pienen näyttämön tavoin Kaisaniemen puiston puolelta Itäisen Teatterikujan kulmasta, osoite on Bergbominkuja 2. Willensaunan näyttämö on heti sisäänkäynnin jälkeen oikealla, jossa sijaitsee myös lämpiö.
Suomen ensimmäisen teatteriravintolan tilalle vuonna 1976 rakennetun Willensaunan katsomo on puolikaaren muotoinen. Näyttämö ja katsomo ovat samaa tilaa, jossa korostuvat intiimiys ja yhteisyyden tunne.
Willensauna suunniteltiin alusta alkaen kokeilevalle, uudelle teatteri-ilmaisulle. Se on ollut myös ihanteellinen lastenteatterin näyttämö.
Willensaunaan mahtuu 154 katsojaa. Willensaunassa pyörätuolipaikka on lähellä katsomon sisäänkäyntiä.

Omapohja
Kansallisteatterin pienin näyttämö, Omapohja, sijaitsee Kansallisteatterin viereisessä talossa, katuosoite on Itäinen Teatterikuja 3C. Näyttämö valmistui marraskuussa 1987. Nimensä Omapohja on saanut talossa toimineen matkustajakodin mukaan. Omapohja on profiloitunut kokeilevaksi näyttämöksi, jossa on käsitelty yhteiskunnan ja yksilön kannalta herkkiä ja vaikeita asioita. Se on toiminut viime vuosina myös yhteistuotantojen ja vierailujen näyttämönä.  Omapohjassa on 80 numeroimatonta paikkaa. Omapohjassa pyörätuolipaikka on lähellä katsomon sisäänkäyntiä.

Kiertuenäyttämö
Kansallisteatterin viides näyttämö on vuonna 2010 perustettu Kiertuenäyttämö.Kiertuenäyttämö sijaitsee siellä, mistä katsojien on vaikeaa tai mahdotonta päästä teatteriin: vankiloissa, vastaanottokeskuksissa, hoitolaitosten auloissa ja palvelukeskusten olohuoneissa. Kiertuenäyttämö vie esityksiä eri puolille Suomea.

Lavaklubi
Vuonna 2011 Teatteriravintola Morkun tiloihin avattu Lavaklubi on Kansallisteatterin baari ja klubi, jossa viihtyy musiikki- ja teatteriyleisön lisäksi myös teatterin oma väki. Ohjelmailloissa on nähty muiden muassa indie-bändejä, demoja, monologi-iltoja, lauluesityksiä, keskustelua taiteesta ja yhteiskunnasta. Lavaklubi on saavuttanut muutamassa vuodessa suuren suosion, ja vuonna 2013 siellä kävi yli 13 000 kävijää. Klubilla järjestetään vuosittain yli 150 ohjelmailtaa.

Maalaamo
Kansallisteatterin lavastepaja eli Maalaamo sijaitsee Kansallisteatterin rakennuksen yläosassa.  Käynti Maalaamoon tapahtuu vahtimestarin opastuksella Pienen näyttämön aulasta. Takit jätetään Pienen näyttämön naulakkoon. Maalaamossa on numeroimattomat paikat. Maalaamo on tarjonnut näyttämön mm.  Kristian Smedsin teokselle Sad Songs from the Heart of Europe, monologiteokselle Konsta Pylkkänen etsii kortteeria sekä Pipsa Longan esitykselle Helmi – yksi äiti muiden joukossa.

VRH
VRH, eli VR:n läntisen siiven harjoitushuone on ollut ensi kertaa esityskäytössä kaudella 2014, jolloin siellä on nähty Lilli Loiri-Sepän Selviämistarinoita VRH sijaitsee osoitteessa Läntinen teatterikuja 2b. Tila toimii päivisin Kansallisteatterin yhtenä harjoitushuoneena. Esityskäytössä se tarjoaa intiimin, pienen tilan, jossa on numeroimattomat paikat. Paikkaluvultaan tila on esityskohtainen.


Ylös ↑