Katri Kivilaakso
Filosofian tohtori

Topeliuksen matkassa kotiin – ja eteenpäin

5.10.2017

Zacharias (t. Zachris, Sakari) Topelius (1818−1898) on yksi niistä kansallisista merkkihenkilöistä, jotka antoivat suomalaisuudelle sisällön. ”Topelius hahmotti ratkaisevasti Suomen kansan identiteetin” kirjoittaa Matti Klinge elämäkerrassaan Idylli ja uhka. Topeliuksen aatteita ja politiikkaa (1998).

Topeliuksen tunnettu vaikutus palautetaan usein erityisesti Maamme kirjaan, jota käytettiin kouluopetuksessa jopa 1960-luvulle saakka. Maamme kirjan suomalaiset ovat karun maansa sitkeäksi ja työteliääksi koulimaa kansaa, joka katsoo pitkälle eteenpäin. Koivu ja tähti -satu on yksi Topeliuksen tunnetuimmista saduista. Se julkaistiin kokoelmassa Lukemisia lapsille (ruots. Läsningar för barn 1865−1896, ilmestyi suomeksi vuodesta 1874 alkaen).

Koivu ja tähti kertoo pojasta ja tytöstä, sisaruksista, jotka on viety vieraalle maalle, ja heidän kaipuustaan ja matkastaan kotiin. Lapset ovat eläneet vieraalla maalla kymmenen vuotta ja heitä kohdellaan hyvin. Rauhan tultua sodan, nälän ja tautien piinaamaan Suomeen lapset haluavat palata kotiin, vaikka tietävät maan edelleen köyhäksi.

Koivun ja tähden kertomus on monella tavalla käänteinen sille, mitä maailmassa tänä päivänä tapahtuu. Topeliuksen sadussa köyhä konfliktien piinaama maa on Suomi ja vaeltajat suomalaisia lapsia, jotka palaavat kotiin vieraisiin maihin pakenemisen sijaan. Vaikka koti on kaukana, käy Koivussa ja tähdessä moni asia hyvin. Poika tekee tukevan sauvan suojellakseen itseään ja sisartaan, mutta sitä ei tarvita. Sen sijaan lapset kohtaavat vieraanvaraisuutta ja myötätuntoa niin vieraalla maalla kuin Suomessakin, toisin kuin monet vaeltamaan pakotetut ihmiset näinä päivinä.

Nykylukijan huomion Koivu ja tähti kiinnittää siihen, miten Suomen tilanne on sadun kirjoittamisen ajoista muuttunut. Ilmestymisaikanaankin Koivu ja tähti käänsi katseen suomalaisuuden perustuksille, ja sen avainkohta on lopussa. Kun lapset ovat löytäneet kotiin, poika sanoo sisarelleen, että enää emme pyri edemmäs. Isä on toista mieltä. Sadun lopussa isä sanoo koivun merkitsevän isänmaata ja tähden ”ijäistä elämätä”. Hän käskee lastensa tehdä työtä isänmaan eteen ja jatkaa vaeltamista “ijäistä tarkoitusta” varten.

Koivun ja tähden taustalla vaikuttaa 1870-luvulla tyypillinen näkemys Suomesta köyhänä maana ja suomalaisista vähäpätöisenä kansana. 1800-luvun lopulla maa kuitenkin kehittyi nopeasti ja siitä oli tuleva eteenpäin pyrkivä ja edistyksellinen itsenäinen kansakunta. Koivun ja tähden lopussa isä kehottaa lapsiaan liittymään tähän ponnisteluun lupaavan tulevaisuuden eteen. Samalla henkisten ponnistusten tavoite on kahtalainen, isänmaan ja ijäisyyden vuoksi, ja näille tavoitteille voi antaa monenlaisen, ajan mukana muuttuvan sisällön.

Yleiskuva kanonisoitujen henkilöiden työstä ja ajattelusta kaventuu helposti vuosikymmenten saatossa. Nykyaikana mielikuva 1800-luvun lopun henkisestä ilmapiiristä ja myös Topeliuksen tuotannosta voi olla lähinnä romanttinen ja idyllinen kansallismielisyys, jonka tueksi Topelius pyrki saduilla opettamaan lapsille isänmaallisuutta, rehellisyyttä, vanhempien kunnioittamista, armeliaisuutta ja Jumalan pelkoa. Matti Klingen mukaan Topelius ei lähempää tarkastellen kuitenkaan ole ollenkaan niin ”topeliaaninen” kuin hänen maineensa. Topelius oli monipuolinen ja -särmäinen ajattelija, jolle tärkeitä aatteita olivat myös naisasia ja luonnonsuojelu.

Klingen mukaan historia ei ole Topeliukselle ulkokohtaista tapahtuminen ja faktojen historiaa, vaan olennaista on toiminnan sijaan ihmisen ja hänen kansansa tunteet ja identiteetti. Satavuotiaan Suomen nykytilaakaan ei näin muodoin tulisi arvostella vain ulkokohtaisten seikkojen perusteella − tila on kovin toinen kuin siinä maassa, josta Koivun ja tähden lapset syntyivät − vaan merkityksellisiä ovat henkinen tila ja tavoitteet. Topelius saattoi pyrkiä antamaan monipuolisemman opin, kuin miten olemme häntä lukeneet, ja yhtä kaikki tärkeää oli pyrkiä eteenpäin. Olennaisin kysymys kuitenkin on, millä tavalla veli ja sisar ja tulevat polvet ovat onnistuneet. Mihin olemme tulleet ja mitä kohti nyt ponnistelemme?

 

FT Katri Kivilaakso työskentelee Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa kokoelmapäällikkönä. Hänen väitöskirjansa Kirjailijasta mieskirjailijaksi, naiskirjailijaksi ja takaisin (2015) käsitteli Pirkko Saision tuotantoa.

Jaa artikkeli:

Vastaa

Sähköpostiosoitetta ei julkaista
Pakolliset kentät on merkitty *

 

Ajankohtaista

  • Kiertuenäyttämö
    Parhaillaan valtion koulukodeissa hiotaan yhteistyötä, joka konkreettisesti käynnistyy vuoden 2018 alussa Kiertuenäyttämön puitteissa toteutettavana teatterihankkeena. Teatteriprojekti Rikos ja ran...
  • Koivu ja Tähti
    Suna Vuori   ̶  Minä osaan löytää kotiin. Pitkältäkin matkalta. ̶  Minä osaan juoda vettä, suoraan sateesta. ̶  Minä osaan soittaa klaveeria. Pajari opetti. ̶  Minä saan linnun lennosta....
  • Näyttelijä Kauko Helovirta Julius Särkelän roolissa. Edvin Laineen ohjaama Ilmari Turjan näytelmä Särkelä itte sai ensi-iltansa 6.10.1989. Kauko Helovirta oli syntynyt 21.10.1924.#arkistonaarteita #kansallisteatteri #näyttelijä #teatteri #muistoja

  • Toinen koti
    Kansallisteatterin Omapohjassa kantaesitetään marraskuussa Kiertuenäyttämön Toinen koti, joka kysyy, mikä on koti ja mitä kotoutuminen. Dokumentaarisessa teatteriesityksessä kohtaavat pakolaisina Suom...
  • BLOGI • 10.10.2017
    Kansallisteatterin kirjasarja
    Paperille painetuista kirjoista on tulossa jätettä. Kuolinpesien arvokirjastot eivät enää automaattisesti kelpaa antikvariaateille. Kirjastot suhtautuvat jokseenkin nirsosti peräti vuosikymmenten aika...
  • Alakoululaisten teatterileiri huipentui Kaleva-aiheisen kohtauksen esitykseen, jota omaiset pääsivät katsomaan. On ollut mahtava viikko! @kansallisteatteri_ytya #teatteri #kansallisteatteri #lapset #teatterikasvatus #kalevala #ytyä #nuornavitsaväännettävä

  • UUTINEN • 13.9.2017
    Suuren näyttämön kattofresco
    Taidekierrot jatkuvat jälleen torstaina 14.9. klo 16.30-18.30. Syksyn toinen kierto järjestetään maanantaina 20.11. samaan kellonaikaan. Kansallisteatterin seinät huokuvat suomalaisen teatterin hi...
  • Katri Kivilaakso
    Zacharias (t. Zachris, Sakari) Topelius (1818−1898) on yksi niistä kansallisista merkkihenkilöistä, jotka antoivat suomalaisuudelle sisällön. "Topelius hahmotti ratkaisevasti Suomen kansan identiteeti...
  • Viimeistelyä vaille valmis Hullupupu ???????????? #kansallisteatteri #masennuskomedia #marirantasila : @tarpeisto_kansallisteatteri

  • Koivu ja Tähti
    Kansallisteatterin Suuren näyttämön syksyn aloittaa Pirkko Saision Kansallisteatterille kirjoittama juhlanäytelmä Koivu ja Tähti. Laura Jäntin ohjaama teos jatkaa siitä, mihin Sakari Topeliuksen klass...
  • Risto Pulkkinen
    Suomalaisella on uralilainen sielu; toisin sanoen kuulumme samaan muinaiseen kantauralilaiseen kulttuuriyhteyteen laajalla alueella Euraasiassa elävien uralilaisten kansojen (suomalais-ugrilaiset ja s...
  • Stina ja Ylva Ekblad pyörähtävät tänään Pienelle näyttämölle ️️️️️ Tervetuloa vierailulle #langerhanskaöarna @klockriketeatern