""
""

Suomen kantaesitys Taivassalissa 25.3.2026

Kesto 1 h 30 min (ei väliaikaa)

Esitysoikeudet: Agency North / 
Colombine Teaterförlag  

Vanja käsiohjelma

Taivassali

""
Näyttämöllä
ILJA PELTONEN
""
Henkilöt

VANJA

SONJA
Vanjan edesmenneen
siskon tytär

ALEXANDER
Sonjan isä

HELENA
Alexanderin uusi vaimo

ELISA
Vanjan äiti

MIKAEL
lääkäri

MARTTA
kodin hengetär

JAAKKO
hengailija
""

Ohjaajan sana 

Brittiläis-irlantilaisen Simon Stephensin Vanja-sovitus yhdelle esiintyjälle pohjaa ajatukseen, että voimme yrittää ymmärtää toisiamme kävelemällä mailin heidän kengissään. Alkuperäisteoksen kirjailija Anton Tšehov oli ensimmäiseltä ammatiltaan lääkäri. Hänen työtään oli kohdata potilaita erilaisissa elämäntilanteissa ja ymmärtää maailmaa hetki heidän näkökulmastaan. Jokainen ihminen ansaitsi tulla hoidetuksi. Kirjailijan työssään Tšehov toteutti samaa. Hänen näytelmiensä henkilöt ovat epätäydellisiä – se, joka on herooinen yhdessä hetkessä voikin olla höpsö toisena hetkenä. Tšehov ei maalannut sanojaan mustan ja valkoisen sävyillä, vaan tavoitti näytelmissään ja novelleissaan elävän elämän tunnun, nyanssit. Se on yksi niistä syistä, että hänen näytelmiään esitetään yhä laajasti ja tiheään ympäri maailmaa.

Myös teatterintekijä asettuu tarinan kulloisenkin henkilön kenkiin. Hänen yltiöpäisessä tehtävässään vallitsee myös teesi, että ”jokainen ihminen on laulun arvoinen”, kuten iskelmässä lauletaan. Stephensin teksti on hyvinkin uskollinen alkuperäiselle näytelmälle, sen ihmissuhteiden dynamiikoille ja tarinan lääkärin missiolle istuttaa puita yhä harvenevaan metsämaisemaan. Stephens on horjutellut alkuperäisen teoksen ajankuvaa – Vanjan ihailemat Schopenhauer ja Dostojevski ovat tehneet tilaa Bergmanille ja Tarkovskille. Maantieteellisen sijainnin Stephens on himmertänyt pois, korostaen tarinan universaaliutta. Tšehov oli lääkärinä ja kirjailijana ihmisen puolella, ulkoisiin tekijöihin katsomatta. Tšehovin tarkkanäköisyyden, Stephensin mielikuvituksekkaan lähestymistavan ja Kansallisteatterin osaavan työryhmän kanssa on ollut sykähdyttävää kulkea.

Johanna Freundlich

""
""


 

”Tää helle. Se on niin painostava. 
Kohta puhkee myrsky.”
Mikael

 

”Sä olit ennen niin komea! 
Sä olit niin nuori!”
Martta

 

”Kaikki pienet… mitä ne nyt on… 
pienet lintuset laulelee.”
Jaakko

 

”Lounas tarjoillaan yhdeltätoista yöllä. Sellaseks on hommat menny.”
Sonja

 

""
""

Sävelnikkarin tervehdys 

Hyvää iltaa ja tervetuloa Vanjan esitykseen!

Tulin ilokseni kutsutuksi mukaan Vanjan työryhmään ja näin ollen jälleen Kansallisteatterin maailmaan. Edellisestä kerrasta onkin jo vierähtänyt tovi, sillä debyyttini talossa tapahtui vuonna 2008 Suurella näyttämöllä toteutetussa Vaarallisia suhteita -näytelmässä. Muistot niin teoksesta, työryhmästä / henkilökunnasta kuin itse talostakin jäivät mieleen myönteisinä ja lämpiminä. Näin ollen tervehdin mahdollisuutta päästä jälleen työskentelemään Kansallisteatterissa.

Ajatus Vanja-enosta monologina tuntui sekä rohkealta että haastavalta. Luonnollisesti ja ennen kaikkea rooleihinsa hienosti heittäytyvän Ilja Peltosen kannalta. Yhden näyttelijän toteutus on kenties mahdollistanut normaalia vahvempien musiikillisten karaktäärien luomisen ja musiikilla on oma dramaturginen roolinsa. Näinhän on toki yleensäkin näyttämömusiikin laita, mutta tässä kontekstissa asia mielestäni jossain määrin korostuu. Intiimimpi tila ja monologi ovat musiikintekijän näkökulmasta melko erilaisia lähtökohtia kuin isolla porukalla suurelle näyttämölle tehty toteutus. Molemmat kiehtovia ja erilaisia mahdollisuuksia avaten. Toki myös rajoituksia sisältäen. 

Vanjamme on kamarinäytelmämäinen ja näin ollen otin lähtökohdakseni kamarimusiikkimaisen ilmaisun. Kohtauksesta riippuen pidempää ja kaareutuvampaa linjaa, yksiäänisestä polyfoniseen ja orkestraaliseen. Tarinankerronnalliset tekijät mielessä pitäen. Musiikki sekä värittää tarinaa ja luo tunnelmia että toimii kaverina yksin näyttämöllä operoivalle näyttelijälle.

Vanjan ohjaajan Johanna Freundlichin ja minun yhteistyöllinen taival alkoi jo vuonna 2001 H. Purcellin Dido & Aeneas -opiskelijaoopperasovituksessa. Johanna ohjasi ja minä puhkuin Noidan roolin. Vuosien varrelle on mahtunut erilaisilla näyttämöillä toteutettuja sekä isompia että pienempiä ensemblejä, lastenteatteria, kansainvälisiä kokonaisuuksia ja Ylen Radioteatterin kuunnelmaakin. Onpa entinen pankkisalikin koettu. Yhteistyöhömme on aina kuulunut molempien työtapojen ymmärtäminen, yhteiseen päämäärään pyrkimys ja ystävyys. Nämä kaikki ovat luonnollisesti olleet mukana myös Vanjaa tehdessä. Lopputuloksena on mielestäni hieno teos, jota on ollut ilo olla tekemässä. Toivottavasti viihdytte Vanjamme seurassa!

Draamallisin, miksei myös dramaattisin terveisin,
Rene E.

""


 

”Oisit nyt kerran elämässäs vaan menny ja tehny jotain!”
Elisa

 

”Näin unta, että mulla ei ollu toista jalkaa. Vasenta jalkaa.”
Alexander

 

”Totuus on aina parempi ku epävarmuus.”
Helena

 

”Mä olen ainoa luontokappale näillä kulmilla, joka ei ole virkistyny myrskyn jälkeen.”
Vanja

 

""

Näyttämöllä

Työryhmä

Ohjaus Johanna Freundlich 
Teksti Simon Stephens Anton Tšehovin Vanja-enon (Дядя Ваня, 1897) pohjalta 
Suomennos Ilja Peltonen ja Eva Buchwald 
Musiikki Rene Ertomaa 
Lavastussuunnittelu Katri Rentto 
Valo- ja videosuunnittelu ja 
valon teosvastaava Eetu Hiltunen 
Pukusuunnittelu Heli Hynynen 
Dramaturgi Eva Buchwald
Lavastussuunnittelijan assistentit Hanna Kangasluoma ja Suvi Sievilä
Näyttämöosaston päällikkö Antti Kivikoski
Järjestäjä ja tarpeiston 
teosvastaava Irene Lång
Näyttämömestari Mikko Jutila
Näyttämötyöntekijät Markku Colliander, Tomi Syrjä ja Jaakko Ylä-Rautio
Valoteknikko Joel Kinnunen
Videon teosvastaava Matias Koivuniemi
Videosisältö Eetu Hiltunen ja Kalle Mäkelä
Äänen teosvastaava Sami Hassinen
Lavastuksen toteutus
Teknisen suunnittelun 
teosvastaava Ville Metsätalo
Lavasterakennus Esa Kirkinen, Marko Miettinen, Mikko Murtomaa, Harri Ojala, Ari Palmroos, Tomi Raitio, Henrik Sillart, Sanna Sucksdorff ja Matti Tiilama
Pintakäsittelyn teosvastaava Elli Hakkola
Pintakäsittely Pekka Juuti ja Sami Saari
Verhoilu Mikko Nikola
Puvun toteutus Nina Martikainen
Käsiohjelman toimitus Jyrki Koskelo             
Graafinen suunnittelu Marko Kovero
Valokuvat Saara Autere
Käsiohjelman kannen valokuva Nico Backström
 

Kansallisteatterin henkilökunta

Henkilöesittely

""

Simon Stephens (s. 1971) on brittiläis-irlantilainen näytelmäkirjailija ja muusikko, jonka laajaan tuotantoon lukeutuvat muiden muassa kehutut näytelmät Pornography (2007) ja Punk Rock (2009). Stephens tunnetaan kenties parhaiten Mark Haddonin romaaniin perustuvasta näytelmästään Yöllisen koiran merkillinen tapaus (The Curious Incident of the Dog in the Night-Time, 2012), joka kantaesitettiin Royal National Theatressa vuonna 2012, ja joka sittemmin nähtiin niin West Endissä kuin Broadwayllä. Näytelmää on Suomessa esitetty mm. Tampereen Työväen Teatterissa (2014) sekä ruotsinkielisenä versiona Helsingin Kaupunginteatterissa (2021). Stephensille myönnettiin näytelmästä parhaan näytelmän Tony- ja Olivier-palkinnot. Stephensin tuotannosta on Kansallisteatterissa aiemmin esitetty teos Avara on tämä ranta vuonna 2009 (On the Shore of the Wide World, 2005). Hänen viimeisin näytelmänsä on Lontoon Finborough Theatressa kantaesitetty Men's Business (2025). Anton Tšehovin Vanja-enoon pohjautuva Vanja (Vanya) sai kantaesityksensä Duke Of York’s Theatressa vuonna 2023. Stephens on toiminut vuodesta 2017 alkaen käsikirjoittamisen professorina Manchester Metropolitan -yliopistossa. 

""

Ilja Peltonen on toiminut Kansallisteatterin vakituisena näyttelijänä vuodesta 2007. Hän on esiintynyt viime vuosina kotiteatterissaan mm. esityksissä Isän maa, Jotuni, Jumalat, Ubuversum, Elämänvoima, Kaikki hienot jutut, Mestari ja Margarita, Tarina rakkaudesta ja pimeydestä sekä Kansallisteatterin Kiertuenäyttämön esityksissä Vapauden kauhu ja Neuvostoliitto.

""

Johanna Freundlich on ohjaaja ja käsikirjoittaja. Freundlichin aiempia ohjauksia Kansallisteatterissa ovat olleet mm. Pajtim Statovcin 1,5 vuoden ajan loppuunmyyty Kissani Jugoslavia. Viime vuosien ohjauksia olivat mm. yli 17 000 katsojaa TTT:llä kerännyt Katrina nimiroolissa Jonna Järnefelt sekä Teatteri Jurkan loppuunmyyty Isobroidi/pikkubroidi, rooleissa Roderick Kabanga ja Jani Toivola. Freundlichin ohjaama Angels in America voitti Ester-palkinnon nimikkeellä Vuoden teatteriteko. Hän on ohjannut oopperaa mm. Kansallisoopperan päänäyttämöllä ja Savonlinnan oopperajuhlilla. Hänen kirjoittamansa näytelmä Tuhat paperista kurkea oli vuoden 2024 Lea-palkinnon finalistina.

""

Rene Ertomaa on opiskellut sävellystä London College of Music, Lithuanian Academy of Music & Theatre ja Royal Welsh College of Music and Drama -korkeakouluissa. Lontoossa ja Vilnassa hän opiskeli myös klassista yksinlaulua. Ertomaa on osallistunut sävellyksen mestariskursseille, kuten Jouni Kaipaisen ja Jukka Tiensuun sävellyspajaan ja High Score Festival Yalen sävellysprofessori Chris Theofanidisin mestarikurssille. Hän on myös osallistunut Wilma Vernocchin yksinlaulun mestarikursseille Italiassa. Ertomaan musiikillinen repertuaari on varsin laaja aina teatterimusiikista oopperaan ja liediin sekä erilaisiin ensembleihin ja syvälliseen rytmimusiikkiin. Ertomaan ja Johanna Freundlichin lukuisiin yhteistöihin kuuluu mm. Vuoden teatteritekona Ester-palkittu Angels in America. Kansallisteatterissa Ertomaa on vieraillut aiemmin Vaarallisia suhteita -esityksessä vuonna 2008.

""

Katri Rentto on ollut Kansallisteatterin vakituinen lavastussuunnittelija vuodesta 1998. Rentto on suunnitellut lavastukset muun muassa Kansallisteatterin esityksiin Jotuni, Oppitunteja eläville, Hulluja satuja, Juhlat, Faust, Pintaremontti, Lokki, Kissani Jugoslavia, Julia & Romeo, Rikhard III, Kangastus 38 ja Juurihoito.

""

Eetu Hiltunen on Kansallisteatterin valaistusmestari. Hiltusen aiempiin valosuunnittelutöihin lukeutuvat mm. esitykset Isän maa, Viides askel, Hulluja satuja ja Sinuus.

""

Heli Hynynen on Kansallisteatterin puvuston päällikkö. Hänen pukusuunnittelutöitään on nähty Kansallisteatterin esityksissä Viides askel, Kaarlo Bergbomin kootut kärsimykset, Kurjet, Ikuinen paluu ja Jääkuvia. Hynynen on aiemmin tehnyt suunnittelutöitä Kansallisteatterin lisäksi muun muassa Espoon teatterissa.

""

Eva Buchwald työskenteli Kansallisteatterissa dramaturgina vuodesta 1992 ja päädramaturgina vuodesta 2012 vuoteen 2025 asti. Hänen viimeisimpiä töitään dramaturgina ovat olleet muun muassa Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin ja Viides askel. Hänen viimeisimpiä näyttämösovituksiaan ovat olleet Mieleni on peto, Faust, Aleksis Kivi ja Koiramäen Suomen historia. Buchwald ja muu käsikirjoitustyöryhmä palkittiin Aleksis Kivi -teoksesta tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla vuonna 2022.

Kuvagalleria

Tilaa uutiskirje
Tilaa Kansallisteatterin Ystäväkirje sähköpostiisi, niin pääset lippuostoksille ennen muita, kuulet tuoreimmat uutiset ja luet mielenkiintoiset bloggaukset ensimmäisten joukossa.