Suuri näyttämö

Kansallisteatterin Suurelle näyttämölle saavutaan Rautatientorin puolelta, teatterin pääsisäänkäynnistä. Katsoja saapuu ensin marmoriaulaan, jossa  on runsaasti alkuperäisiä materiaaleja: marmoriportaat, keltaiset stuccomarmoriset seinät ja niitä säestävät punaisella hahmotetut pöllön päät. Marmoriaulassa on hissi, joka johtaa kaikkiin muihin kerroksiin paitsi permannolle.

Marmoriaulasta katsoja siirtyy freskoaulaan, joka on saanut nimensä Juho Rissasen 1928 maalaamasta freskosta Ritvalan Helkajuhlat. Freskoaulassa ovat myös teatterin ensimmäisten johtajien Kaarlo ja Emilie Bergbomien rintakuvat.

Freskoaulasta on molemmin puolin portaat alas Lavaklubille sekä ylös ensimmäisen parven lämpiöön. Portaikon ikkunoissa ja ensi parven lämpiössä on Eliel Saarisen suunnittelemat ruusukuvioiset lyijylasiteokset.

Ensi parven lämpiössä on muun muassa ensimmäisessä suomenkielisessä näytelmässä, Aleksis Kiven Leassa, pääosaa näytelleen Hedvig Charlotte Raan sekä aikansa suuren diivan Ida Aalbergin muotokuvat. Ensi parven lämpiöstä siirrytään portaita ylös toiselle parvelle.

Suuren näyttämön katsomoon mahtuu 885 katsojaa. Katsomon väritys on alkuperäistä Pompeijin punaista. Kattoa koristaa Yrjö Ollilan 1932 maalaama Thalian Peili –teos, jonka malleina on Kansallisteatterin näyttelijöitä. Tasavallan Presidentin aitio on näyttämöaukon vasemmalla puolella.

Suuren näyttämön näyttämöaukko on 9 metriä leveä ja näyttämötornin sisäkorkeus 19 metriä. Katutasosta mitattuna näyttämötorni on 35,5 metriä korkea.

Suuren näyttämön pyörätuolipaikat sijaitsevat ensi parvella ja hissi on Itäisen Teatterikujan puoleisessa tornissa. Suuren näyttämön katsomoon on asennettu tele/induktiosilmukka kuulolaitetta käyttäville.

Suuren näyttämön katsomokartta

Pieni näyttämö

Pienen näyttämön sisäänkäynti on Kaisaniemen puiston puolelta, Itäisen Teatterikujan kulmasta.  Pienelle näyttämölle on kätevä tulla myös Rautatieaseman alikulkutunnelin kautta. Saman tunnelin kautta pääsee myös maanalaiseen P-Elielin parkkihalliin.

Pieni näyttämö valmistui 1954. Pienen näyttämön ovat suunnitelleet Heikki ja Kaija Siren. Pienen näyttämön ala-aula ja kerrosta ylempänä oleva lämpiö ovat tilaratkaisultaan aikansa pelkistettyä arkkitehtuuria verrattuna värikylläiseen Suuren näyttämöön. Pienen näyttämön aulaa koristaa näyttämön mesenaattien Rakel ja Antti Wihurin rintakuva.

Toisen kerroksen lämpiössä on tarjoilutiski sekä oleskelutila, josta on upea näkymä Kaisaniemen puistoon. Katsomoon siirrytään toisen kerroksen lämpiön kautta. Pienen näyttämön katsomossa korostuu Heikki Sirenin idea demokraattisesta katsomosta, josta kaikkialta on hyvä näkyvyys näyttämölle.

Pienellä näyttämöllä on 307 paikkaa. Pienellä näyttämöllä pyörätuolipaikka on kolmannen rivin päässä salin vasemmalla puolella.

Pienen näyttämön katsomokartta

Willensauna

Willensaunan sisäänkäynti on Pienen näyttämön tavoin Kaisaniemen puiston puolelta Itäisen Teatterikujan kulmasta. Willensaunan näyttämö on heti sisäänkäynnin jälkeen oikealla, jossa sijaitsee myös lämpiö.

Suomen ensimmäisen teatteriravintolan tilalle vuonna 1976 rakennetun Willensaunan katsomo on puolikaaren muotoinen. Näyttämö ja katsomo ovat samaa tilaa, jossa korostuvat intiimiys ja yhteisyyden tunne.

Willensauna suunniteltiin alusta alkaen kokeilevalle, uudelle teatteri-ilmaisulle. Se on ollut myös ihanteellinen lastenteatterin näyttämö.

Willensaunaan mahtuu 154 katsojaa. Willensaunassa pyörätuolipaikka on lähellä katsomon sisäänkäyntiä.

Willensaunan katsomokartta

Omapohja

Kansallisteatterin pienin näyttämö, Omapohja, sijaitsee Kansallisteatterin viereisessä talossa Itäisellä Teatterikujalla. Näyttämö valmistui marraskuussa 1987. Nimensä Omapohja on saanut talossa toimineen matkustajakodin mukaan. Omapohja on profiloitunut kokeilevaksi näyttämöksi, jossa on käsitelty yhteiskunnan ja yksilön kannalta herkkiä ja vaikeita asioita.  Omapohjassa on 79 numeroimatonta paikkaa. Omapohjassa pyörätuolipaikka on lähellä katsomon sisäänkäyntiä.

Kiertuenäyttämö

Kansallisteatterin viides näyttämö on vuonna 2010 perustettu Kiertuenäyttämö. Kiertuenäyttämö sijaitsee siellä, mistä katsojien on vaikeaa tai mahdotonta päästä teatteriin: vankiloissa, vastaanottokeskuksissa, hoitolaitosten auloissa ja palvelukeskusten olohuoneissa. Kiertuenäyttämö vie esityksiä eri puolille Suomea.

Lue lisää Kiertuenäyttämön toiminnasta täältä.


Ylös ↑