Kansallisteatterin arvoista kumpuava missiomme on käydä aktiivista vuoropuhelua yhteiskunnan kanssa eettisistä, moraalisista ja poliittisista kysymyksistä. Taiteellisessa teatterissa tämä näkyy erityisesti ohjelmistopäätöksissä: tartumme rohkeasti mielipiteitä jakaviin ajankohtaisiin aiheisiin ja nostamme yhteiskunnan kipupisteitä näyttämölle.
Uskomme, että epäkohtien sanoittaminen ja näkyväksi tekeminen auttaa taistelemaan niitä vastaan.
Vastuullisuuden näkökulmasta katsottuna tämä ei kuitenkaan riitä. Yhteinen maapallomme ei voi hyvin ja demokratia on uhattuna. Me haluamme kantaa oman kortemme kekoon paremman tulevaisuuden puolesta: tavoitteemme on olla vastuullisen toiminnan suunnannäyttäjä esittävän taiteen tekijöiden joukossa.
Teemme päivittäin töitä oppiaksemme ja tehdäksemme sekä parempia päätöksiä että toimenpiteitä. Neljän pilarin ESGC-malli luo raamit vastuullisuustyöllemme. Tämä artikkeli kertoo esimerkkejä siitä, mitä toimenpiteitä olemme niiden ympäriltä jo tehneet ja mitä tulemme tekemään.
E niin kuin ympäristövastuu: Nuukasti ja kierrättäen
ESGC-mallin E-kirjain viittaa englannin kielen sanaan ”environment”. Vastuu ja huoli ympäristöstä ohjaa meitä pienentämään toiminnastamme aiheutuvia ilmastovaikutuksia ja hiilijalanjälkeä. Ohjenuoramme ympäristövastuun näkökulmasta kiteytyy sanapariin nuukasti ja kierrättäen.
Nuukasti ja kierrättäen -periaate tarkoittaa, että jo esitysten suunnitteluvaiheessa puntaroimme, miten minimoidaan materiaalihankinnat ja mitä aiemmin hankittua voidaan hyödyntää, korjata ja uudistaa. Lisäksi kiinnitämme huomion hankintojen eettisyyteen ja ekologisuuteen.
Hiilijalanjäljen pienentämisen lisäksi nuukasti ja kierrättäen -mentaliteetti tuo selvää säästöä. Esimerkiksi Pentti Linkola – kaltaisemme? -esityksen puvut toteutettiin kokonaisuudessaan teatterilta jo löytyvistä materiaaleista. Ainoa puvustuksen osalta syntynyt kulu oli suutarille maksettu 50 euron lasku korjatuista kengistä.
Myös isoja lavasterakenteita hyödynnetään näyttämöteoksesta toiseen. Suuren näyttämön Dosentit-esitystä (2021) varten rakennettu ”parvekelavaste” sai uuden elämän osana Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin -näyttämöteoksen (2023) kaupunkikuvaa. Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin -esityksen lavastus toteutettiin 80 % kierrätetyillä materiaaleilla. Hamlet (2022) ja Varamiehet/Varumehed (2023) hyödynsivät niin ikään samoja massiivisia rakennustelineitä, eikä uusia tarvinnut hankkia.
Pienen näyttämön peruskorjaus valmistui kesällä 2023. Sen myötä talon energiatehokkuus parani huomattavasti, eli hiilidioksidipäästöt ja energiankulutus pienenivät. Myös sisustaessamme uusia tiloja nuukasti ja kierrättäen -filosofia pysyi kirkkaana mielessä: niin kiinteitä rakenteita kuin irtokalusteita on aikaa ja vaivaa säästämättä kunnostettu ja hankittu käytettyinä.
Esimerkiksi tyyli-inspiraationsa 50-luvulta saanut uusi Kahvila Willensauna on sisustettu kokonaan kierrätyskalusteilla. Kahvilaan ei ole hankittu mitään uutta, vaan kaikki huonekalut on ostettu käytettyinä tai kunnostettu ja valmistettu teatterin lavastamossa. Tarjoilutiski ja pöydät on alusta asti tehty itse, ja arkkitehti J.S. Sirénin 1930-luvulla Kansallisteatterille suunnittelemat saarnipuiset tuolit on kunnostettu. Sohva on vuonna 2002 palvellut Nukkekoti-esityksen lavasteena. Aiemmin puutyöverstaalla akustiikkalevyinä palvelleet alumiinilevyt ovat saaneet uuden elämän kahvilan seinämateriaalina.
Vanhan hyödyntäminen ja eri aikakauden kerrokset näkyvät erityisen ansiokkaasti uudella Taivassaliksi nimetyllä näyttämöllä. Aiemmin puutyöverstaana toimineen Taivassalin vuonna 1954 asennettu kaunis puupölkkylattia nostettiin peruskorjauksen alta pois, kunnostettiin ja asennettiin takaisin. Työ oli valtava, sillä pyypölkkyjä lattiassa on yhteensä 12 000. Lisäksi Taivassaliin on jätetty näkyville tiiliseinää, joka tuli esiin peruskorjauksen yhteydessä. Tiiliseinä oli aikanaan osa 1930- luvun väliosan Kaisaniemen puiston puoleista julkisivua. Kaunis tiiliseinä kuljettaa ajatukset vanhan Helsingin maisemiin ja kiinnittää meidät osaksi historian jatkumoa. Nuukasti ja kierrättäen ei siis tarkoita nuhjuista ja kulahtanutta!
Kansallisteatterin kaikista ravintolatoiminnoista vastaa Compass Group. Yhteistyömme alkoi elokuussa, ja sovimme hyvin yhteen, sillä myös Compass Group työskentelee kestävämmän tulevaisuuden eteen.
Lue Compass Groupin vastuullisuustyöstä lisää compass-group.fi-sivustolta.
Kansallisteatteri sijaitsee toimivien julkisten liikenneyhteyksien päässä, ja kannustammekin yleisöä saapumaan paikalle julkisilla kulkuneuvoilla. Myös henkilökuntaa houkuttelemme lempeästi taittamaan työmatkat muulla kuin omalla autolla ja tarjoamme mahdollisuuden työsuhdepyörään.
Ekokompassi on Suomen luonnonsuojeluliiton omistama yritys. Ekokompassin päätuote on ympäristöjohtamisen työkalu, joka pohjautuu kansainväliseen ISO 14001 -standardiin. Toimintamalliin kuuluu asiantuntijan tuella rakennettava tavoitteellinen ympäristöohjelma toimenpiteineen. Ympäristöohjelma ja toimenpiteissä onnistuminen auditoidaan, jonka myötä organisaatiolle myönnetään ympäristösertifikaatti. Kansallisteatteri laatii ja ottaa käyttöön Ekokompassi-ympäristöohjelman syksyn 2023 aikana.
Tutustu Ekokompassiin lähemmin ekokompassi.fi-sivustolla.
S eli sosiaalinen vastuu: Monimuotoisesti ja mukaan ottaen
Kansallisteatterin arvoja ovat yhdenvertaisuus, keskustelevuus ja taiteellisuus. Arvot toteutuvat niin arkisissa kohtaamisissa kuin ohjelmistosuunnittelussa ja Kansallisteatterin strategiassa: niiden tulee näkyä ja tuntua aktiivisina tekoina näyttämöllä, katsomossa ja kulissien takana.
Kynnys lähteä teatteriin voi syystä tai toisesta olla joskus korkea. Siksi Kansallisteatteri on ilolla ja ylpeydellä mukana HelsinkiMission luotsaamassa Kulttuurikaveri-toiminnassa. HelsinkiMission kouluttama vapaaehtoinen kulttuurikaveri varaa liput toivottuun esitykseen, lähtee mukaan esitykseen ja avustaa paikan päällä tarpeen mukaan. Esityksen herättämiä ajatuksia ja tunnelmia voi purkaa väliajalla ja esityksen jälkeen. Kulttuurikaverin seurassa lippu Kansallisteatterin esityksiin maksaa 5 euroa. Vuonna 2023 kulttuurikaverilippuja myytiin hienot 133 kappaletta. Toivottavasti määrä pysyy vähintään samana tänä vuonna! Lue lisäohjeita helsinkimissio.fi-sivustolta
Kansallisena kulttuuri-instituutiona Kansallisteatterin henkilöstön ja yleisön tulee heijastaa koko nyky-Suomen väestöä kaikessa monimuotoisuudessaan ja rikkaudessaan. Henkilöstön koulutukset mm. Mixed Finns -organisaation kanssa ovat oiva esimerkki rasismin vastaisesta työstä Kansallisteatterissa.
Hyvä ja turvallinen työilmapiiri on jokaisen työntekijän vastuulla. Vakituisen henkilökunnan lisäksi kaikkien aloittavien työryhmien kanssa tutustutaan yhdessä Turvallisemman tilan periaatteet - ja Ollaan ihmisiksi -oppaisiin. Turvallisemman tilan periaatteet koskevat sekä kaikkia Kansallisteatterissa työskenteleviä että yleisöä.
Tutustu Turvallisemman tilan periaatteisiimme
Tutustu Ollaan ihmisiksi -oppaaseen (pdf)
Kansallisteatteri haluaa osallistua ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun tekemällä aihelähtöistä teatteria. Esitysten tehtävä on herättää ajatuksia, tunteita ja keskustelua.
Syksyllä 2023 Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä nähdään ensi kertaa maahanmuuttajataustaisen suomalaisen naisen tarina. Ujuni Ahmedin ja Elina Hirvosen Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin -romaaniin (WSOY, 2022) pohjautuva näyttämöteos on historiallinen myös työryhmänsä suhteen: mukana on kulttuuritaustoiltaan poikkeuksellisen monimuotoinen työryhmä aina taiteellisista suunnittelijoista näyttelijöihin saakka.
Kansallisteatteri on osoittanut tukeaan sotaa käyvälle Ukrainalle järjestämällä useita tapahtumia, joiden tuotot on lahjoitettu Unicefille Ukrainan auttamiseksi. Andrei Kureitšikin Loukatut. Planeetta. -lukudraama Vallilan Kansallisteatterissa syksyllä 2023 oli jo viides tukitapahtuma.
Arjen keskellä kansallisteatterilaiset voivat työajalla tehdä pienen, mutta tärkeän teon ja käydä luovuttamassa verta Punaisen ristin Veripalvelussa.
G tarkoittaa hyvää hallinnollista vastuuta: Läpinäkyvästi ja kestävästi
Organisaation kuin organisaation on Suomessa noudatettava lain kirjainta, se on selvä juttu. Vastuullisuuden näkökulmasta lain noudattaminen on kuitenkin vasta alkusoitto, ja hyvä hallintotapa toteutuu muiden toimenpiteiden saattelemana.
Kansallisteatterin hyvän hallinnollisen vastuun punaisena lankana ovat sanat läpinäkyvästi ja kestävästi. Se tarkoittaa, että johtaminen on läpinäkyvää ja tiedonkulussa toteutuu yhdenvertaisuus.
Vuosittain toteutettavat työtyytyväisyysmittaukset näyttävät johdolle ja esihenkilöille suuntaa siitä, missä on parannettavaa ja korjattavaa. Numeerisen arvion lisäksi avoin palaute on tervetullutta, anonyymisti tai omalla nimellä. Säännöllistä palautetta ja teräviä kehitysehdotuksia johto saa myös henkilökunnan edustajista koostuvilta työsuojelutoimikunnalta ja yt-neuvottelukunnalta. Molemmat kokoontuvat neljä kertaa vuodessa.
Vastuullisuudesta huolehtiminen on kaikkien teatterilaisten yhteinen asia, mutta ensisijainen vastuu sen kehittämisestä on ESGC-ohjausryhmällä. Kuukausittaisissa kokouksissa käydään itsekriittistä keskustelua vastuullisuudesta, tuunataan tekemistämme aiempaa kestävämpään suuntaan ja tartutaan toimeen.
Kansallisteatteri julkaisee vuosittain vuosikertomuksen. Mittava paketti läpivalaisee vuosittaisen toiminnan seikkaperäisesti.
Tärkein osa kestävää ja läpinäkyvää hallintotapaa lienee lopulta se, että Kansallisteatterin organisaatiorakenne on matala, ja kollegoita on ylintä johtoa myöten helppo nykäistä hihasta.
C merkitsee kulttuuria: Teatteria kaikille vieden
Kansallisteatteri haluaa tukea kulttuuristen oikeuksien toteutumista viemällä teatteria mahdollisimman monen ulottuville, tekemällä yhteistyötä sekä verkostoitumalla.
Yhteisöt ja osallisuus -osastolla tehdään päivittäin työtä monimuotoisen ja saavutettavan Kansallisteatterin puolesta. Kiertuenäyttämö, Nuorten Kansallisteatteri ja yleisötyö muodostavat organisatorisen kokonaisuuden, jonka keskiössä on taiteen kokemisen mahdollistaminen niille yleisöille, joille teatterissa käyminen oma-aloitteisesti on tavallista haastavampaa.
Kiertuenäyttämö on jo yli kymmenen vuoden ajan vienyt teatteriesityksiä paikkoihin, joista ihmiset eivät pääse omin avuin taiteen pariin kuten hoitolaitoksiin, vankiloihin ja koulukoteihin. Kiertuenäyttämön projektit ovat aina myös vahvasti osallistavia ja niiden aiheet yhteiskunnallisesti kantaaottavia. Kiertuenäyttämöltä on syntynyt esityksiä yhteistyössä mm. vankien, maahanmuuttajien ja koulukodissa asuvien nuorten kanssa. Keväällä 2024 osana Kiertuenäyttämön Metsä Furiosa -projektia Taivassaliin syntyy näyttämöteos yhdessä uruguaylaisten taiteilijoiden kanssa. Esityksessä käsitellään mm. suomalaisen sellutehtaan Uruguayssa aiheuttamia sosiaalisia haasteita.
Ydinarvomme ovat taiteellisuus, yhdenvertaisuus ja keskustelevuus. Lupaamme toiminnallamme edistää monimuotoisuutta, kestävää kehitystä ja demokratiaa - nyt ja tulevaisuudessa.
