Seksityötä sellutehtaan varjossa-mies hakkasi ja retuutti seksityöntekijää UPM:n rappusilla Uruguayssa
KU 29.12.2022
Kirjoituksessaan Ku-lehdessä, Teivo Teivainen kuvaa kokemuksiaan Uruguayssa joulukuussa 2022. Teivainen matkustaa Paso de los Torosiin, jossa UPM 2:n rakennustyöt ovat lähes valmiit. Kirjoitus sijoittuu kontekstiin, jossa puolalainen UPM 2 rakennustyöläinen on pahoinpidellyt Domikaanisesta tasavallasta tulleen seksityöläisen. Teivainen käsittelee UPM tehtaan rakentamiseen liittyviä lieveilmiötä alueella kasvaneen seksityön avulla.
Un trabajador ucraniano de 23 años falleció en obras de UPM 2 al caer de unos 50 metros 2
El Obsevador 23.11.2022
El Observador-lehti kertoo 23-vuotiaan ukrainalaismiehen kuolleen 23.marraskuuta, 2023 pudottuaan 50:n metrin korkeudesta UPM 2 tehtaalla Duraznon osavaltiossa Uruguayssa. Mies työskenteli tehtaanrakennus hankkeessa.
Lue espanjankielinen artikkeli
Työntekijä kuoli UPM:n työmaalla Uruguayssa – myös tapaturmaa tutkinut tarkastaja menehtyi työmaalle
A. Jokinen & J. Hannuksela, Maaseudun Tulevaisuus 28.7.2022
Heinäkuussa 2022 Maaseudun Tulevaisuus uutisoi, että Paso de los Torosin UPM:n rakennustyömaalla kuoli nuori, ulkomaalainen työntekijä pudottuaan kymmeniä metrejä. Lisäksi kuolemaa tutkinut työolotarkastaja kuoli, paikallisten lehtitietojen mukaan sydänkohtaukseen.
Lue artikkeli maaseuduntulevaisuus.fi-sivustolla*
*maksumuurin takana
Onko UPM:n tehdashanke Uruguayssa globaalia yritysvaltaa vai suomalaiskolonialismia, pohtii professori Teivo Teivainen
Teivo Teivainen, KU 22.7.2021
Helsingin yliopiston maailmanpolittikan professori Teivo Teivainen pohtii kirjoituksessaan KU-lehdessä UPM:n toiminnan piirteitä Uruguayssa. Teivainen arvioi, että UPM:n tehdashankkeilla on maassa kohtalaisen vahva kansan tuki, vaikka kovaääninen vastustajakuntakin löytyy. Puolue -politiikassa investoinneilla on vankka pohja, sillä vasemmistokoalitio Frente Amplio, joka oli hallitusvastuussa investointisopimusten allekirjoitusten aikaan, ja suurilta osin myös oikeisto kannattavat hanketta. Soraäänistä johdonmukaisinta on ollut ympäristöliikkeiden vastustus hanketta kohtaan.
Lue artikkeli ku.fi-sivustolta
YK-komitea esitti oikeusraportissaan huolen UPM:n Uruguayn-sellutehtaan ihmisoikeusvalvonnasta
Mika-Matti Taskinen, Helsingin Sanomat 8.3.2021
Helsingin Sanomat kertoo, että YK:n alainen Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksen komitea (TSS) on julkaissut raportin oikeuksien toteutumisesta Suomessa. Raportti esitti huolen oikeuksien toteutumisessa UPM:n ulkomailla tapahtuvissa operaatioissa. TSS raportti perustaa tietonsa ulkomaisten paikallisten järjestöjen yhteislausumaan.
Lue artikkeli hs.fi-sivustolta
Impactos sociales y culturales de las plantas de celulosa en Fray Bentos y Conchillas
Soledad Recoba y Daniel Pena, Casa Bertolt Brech, Montevideo 2020
Recoba ja Pena (2020) tutkivat suomalaistaustaisten Fray Bentosin ja Conchillasin sellutehtaiden sosiaalisia ja kulttuurillisia vaikutuksia tehtaiden ympäristössä. Fray Bentosin tehdas on UPM Kymmenen omistuksessa ja Conchillasin tehdas on suomalais-ruotsalaisen Stora Enson ja chileläisen Araucan yhteisomistuksessa nimellä Montes del Plata.
Recoba ja Pena haastattelevat 65:ttä henkilöä terveydenhuollon, viestinnän, puoluepolitiikan ja työelämän aloilta, sekä yritys-, ympäristö-, sosiaali-, ja kulttuurialoilta. Lisäksi tutkimuksessa on käytetty yritysten, kollektiivien ja kansalaisjärjestöjen asiakirjoja.
Näiden materiaalien pohjalta Recoba ja Pena toteavat, että vaikka monien haastateltavien kokemukset ja näkemykset poikkeavat toisistaan, myös yhteneviä elementtejä on tunnistettavissa. Ulkomaiset metsäteollisuusyhtiöt ovat hyödyntäneet Fray Bentosin ja Conchillasin historiaa, jossa kolonialismin myötä luonnonvaroja ja paikallista työvoimaa on käytetty ulkomaisten yrityksen tarpeisiin. Lisäksi he toteavat, että tutkimusta vaikeuttaa se, ettei virallisia tietoja tehtaiden mahdollisista terveysvaikutuksista ole saatavilla.
Tutkimus myös osoittaa ettei, lupauksista huolimatta, työpaikkojen määrä ole tehtaiden vaikutuksesta juurikaan noussut. Vaikka UPM:n ja Stora Enson työntekijöillä on usein hyvät työolosuhteet ja työedut, UPM palkkaa suoraan vain 9, 5 % työntekijöistä tuotantoketjustaan ja Montes del Plata 18,3 %. Muut työntekijät ovat ulkoistettu ja näin ollen heidän työoloistaan ei ole tietoa. Haastattelut myös osoittavat, että tehtaiden luomat työmahdollisuudet alueilla suuntautuvat pääosin miehiin.
Lisäksi Conchillasissa ulkopuolelta tulleet työntekijät eivät yleensä asu alueella vaan ovat muuttaneet kaupunkeihin, joissa on enemmän palveluita. Fray Bentosissa sen sijaan UPM:n hallinnollisissa tehtävissä oleville, usein ulkomaalaisille, työntekijöille on rakennettu oma, vartioitu asuinalue, joka on alkanut myös vetää puoleensa paikallisia varakkaita henkilöitä. Lisäksi heidän lapsilleen perustettiin kaksikielinen koulu, jonka lukukausimaksuihin suurimmalla osalla paikallisväestöstä ei ole varaa. Näin ollen UPM:n läsnäolo on lisännyt alueiden epätasa-arvoa ja gentrifikaatiota. Monet haastateltavat olivat myös sitä mieltä, että UPM on pyrkinyt strategisesti vaikuttamaan alueen yhteisöön voidakseen hallinnoida mahdollisia tehtaan toiminnasta syntyviä konfliktitilanteita.
PM:n poliittinen ja taloudellinen valta Uruguayssa kuohuttaa kansalaisia
Taru Salmenkari, Voima 22.11.2019
Voima haastattelee uruguaylaista aktivisti-toimittajaa Victor Bacchettaa, joka oli vuonna 2019 vierailulla Suomessa. Bacchetta on tunnettu UPM:n tehdashankkeiden vastustaja. Voiman kirjoituksessa Bacchetta varoittelee UPM 2 tehtaan tulevista ympäristöhaitoista, voittojen valumisesta ulkomaille verovapauksien vuoksi, sekä UPM:n lisääntyneestä vaikutusvallasta maan poliittisessa päätöksenteossa.
Lue artikkeli voima.fi-sivustolla
Uruguayn maaseudulla intoillaan jo UPM:n jättitehtaasta, josta ei vielä ole edes päätetty – edessä voi olla pettymys, jos yhtiö vetäytyisi miljardihankkeesta
Johanna Pohjola, Helsingin Sanomat 11.2.2019
Vuonna 2019 Helsingin Sanomat kuvailee tunnelmia Paso de los Toros:in kaupungissa Uruguayssa, jonne UPM:llä on suunnitteilla uuden tehtaan rakennus. Toteutuessaan, UPM 2:stä tulisi maailman suurin sellutehdas. Se olisikin UPM:n kallein investointi ja suurin yksityinen sijoitus Uruguayn historiassa.
Lue artikkeli hs.fi-sivustolta
Suomi mainittu
Johanna Pohjola, Helsingin Sanomat 30.12.2018
Helsingin Sanomat vierailee Uruguayssa vuonna 2018, jolloin UPM 2 tehdas on vasta suunnitteilla, eikä sen toteutumisesta ole varmuutta, vaikka investointisopimus yrityksen ja Uruguayn valtion välillä onkin jo allekirjoitettu. HS tutkii, miten suomalaisiin Uruguayssa suhtaudutaan, sekä suomalaisten metsätalousjättien toimintaan liittyvien huhujen ja kertomusten paikkansapitävyyttä. Juttu myös selvittää taustoja näiden yritysten toiminnasta Uruguayssa, sekä käänteitä Uruguayn talouspolitiikassa, 1990-luvun metsälaista, vasemmistohallituksen UPM:n kanssa solmimaan, joidenkin mielestä, kyseenalaiseen investointisopimuksesta, aina vapaa-alueiden ja verohelpotusten säätämiseen ulkomaisen sijoituksen toivossa. HS myös tuo esiin UPM:n vaikutukset Uruguayn kansantalouteen.
