Kansallisteatterin arvoista kumpuava missiomme on käydä aktiivista vuoropuhelua yhteiskunnan kanssa eettisistä, moraalisista ja poliittisista kysymyksistä. Taiteellisessa teatterissa tämä näkyy erityisesti ohjelmistopäätöksissä: tartumme rohkeasti mielipiteitä jakaviin ajankohtaisiin aiheisiin ja nostamme yhteiskunnan kipupisteitä näyttämölle.
Uskomme, että epäkohtien sanoittaminen ja näkyväksi tekeminen auttaa taistelemaan niitä vastaan.
Vastuullisuuden näkökulmasta katsottuna tämä ei kuitenkaan riitä. Yhteinen maapallomme ei voi hyvin, ja demokratia on uhattuna. Me haluamme kantaa oman kortemme kekoon paremman tulevaisuuden puolesta: tavoitteemme on olla vastuullisen toiminnan suunnannäyttäjä esittävän taiteen tekijöiden joukossa.
Teemme päivittäin töitä oppiaksemme ja tehdäksemme sekä parempia päätöksiä että toimenpiteitä. Neljän pilarin ESGC-malli luo raamit vastuullisuustyöllemme. Tämä artikkeli kertoo esimerkkejä siitä, mitä toimenpiteitä olemme niiden ympäriltä jo tehneet ja mitä tulemme tekemään.
E niin kuin ympäristövastuu: Nuukasti ja kierrättäen
ESGC-mallin E-kirjain viittaa englannin kielen sanaan ”environment”. Vastuu ja huoli ympäristöstä ohjaa meitä pienentämään toiminnastamme aiheutuvia ilmastovaikutuksia ja hiilijalanjälkeä. Ohjenuoramme ympäristövastuun näkökulmasta kiteytyy sanapariin nuukasti ja kierrättäen. Mutta miten tämä näkyy arkisessa tekemisessämme?
Kansallisteatterille myönnettiin Ekokompassi-sertifikaatti keväällä 2025. Ekokompassi on Suomen luonnonsuojeluliiton omistama yritys, ja Ekokompassin päätuote on ympäristöjohtamisen työkalu, joka pohjautuu kansainväliseen ISO 14001 -standardiin. Toimintamalliin kuuluu organisaatiolle asiantuntijan tuella rakennettava tavoitteellinen ympäristöohjelma toimenpiteineen. Ympäristöohjelma ja toimenpiteissä onnistuminen auditoidaan, jonka myötä organisaatiolle myönnetään ympäristösertifikaatti. Sertifikaatin saaminen oli meille iloinen hetki, ja Kansallisteatterin väen yhteisessä kokouksessa ideoimme säästövinkkejä, jotka koottiin Kansislaisten arjen ympäristövinkit -ohjeistukseksi. Hyödyllisiä ja hyväntuulisia vinkkejä, joita jokaisen on helppo noudattaa!
Nuukasti ja kierrättäen -periaate tarkoittaa, että jo esitysten suunnitteluvaiheessa puntaroimme, miten minimoidaan materiaalihankinnat ja mitä aiemmin hankittua voidaan hyödyntää, korjata ja uudistaa. Lisäksi kiinnitämme huomion hankintojen eettisyyteen ja ekologisuuteen. Esimerkiksi Täällä Pohjantähden alla -esityksen (2025) lavasteissa käytetyt tekstiilit ovat valtaosin kierrätyskankaita.
Hiilijalanjäljen pienentämisen lisäksi nuukasti ja kierrättäen -mentaliteetti tuo myös taloudellista säästöä. Esimerkiksi Pentti Linkola – kaltaisemme? -esityksen puvut toteutettiin kokonaisuudessaan teatterilta jo löytyvistä materiaaleista. Ainoa puvustuksen osalta syntynyt kulu oli suutarille maksettu 50 euron lasku korjatuista kengistä.
Myös isoja lavasterakenteita hyödynnetään näyttämöteoksesta toiseen. Jumalat-esityksen (2025) lavasteratkaisussa kierrätettiin materiaaleja Nuoret idealistit -esityksestä (2023).
Suuren näyttämön Dosentit-esitystä (2021) varten rakennettu ”parvekelavaste” sai puolestaan uuden elämän osana Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin -näyttämöteoksen (2023) kaupunkikuvaa. Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin -esityksen lavastus kokonaisuudessaan toteutettiin 80 % kierrätetyillä materiaaleilla.
Hamlet (2022) ja Varamiehet/Varumehed (2023) hyödynsivät niin ikään keskenään samoja massiivisia rakennustelineitä, eikä uusia tarvinnut hankkia.
Peruskorjaus paransi energiatehokkuutta
Pienen näyttämön peruskorjaus valmistui kesällä 2023. Sen myötä talon energiatehokkuus parani huomattavasti, eli hiilidioksidipäästöt ja energiankulutus pienenivät. Peruskorjattuja tiloja sisustaessamme nuukasti ja kierrättäen -filosofia pysyi kirkkaana mielessä: niin kiinteitä rakenteita kuin irtokalusteita kunnostettiin ja hankittiin käytettyinä aikaa tai vaivaa säästämättä.
Esimerkiksi tyyli-inspiraationsa 50-luvulta saanut uusi Kahvila Willensauna on sisustettu kokonaan kierrätyskalusteilla. Kahvilaan ei ole hankittu mitään uutta, vaan kaikki huonekalut on ostettu käytettyinä tai kunnostettu ja valmistettu teatterin lavastamossa. Tarjoilutiski ja pöydät on alusta asti tehty itse, ja arkkitehti J.S. Sirénin 1930-luvulla Kansallisteatterille suunnittelemat saarnipuiset tuolit on kunnostettu. Sohva on vuonna 2002 palvellut Nukkekoti-esityksen lavasteena. Aiemmin puutyöverstaalla akustiikkalevyinä palvelleet alumiinilevyt ovat saaneet uuden elämän kahvilan seinämateriaalina.
Vanhan hyödyntäminen ja eri aikakauden kerrokset näkyvät erityisen ansiokkaasti Taivassaliksi nimetyllä näyttämöllä. Aiemmin puutyöverstaana toimineen Taivassalin vuonna 1954 asennettu kaunis puupölkkylattia nostettiin peruskorjauksen alta pois, kunnostettiin ja asennettiin takaisin. Työ oli valtava, sillä pyypölkkyjä lattiassa on yhteensä 12 000. Lisäksi Taivassaliin on jätetty näkyville tiiliseinää, joka tuli esiin peruskorjauksen yhteydessä. Tiiliseinä oli aikanaan osa 1930-luvun väliosan Kaisaniemen puiston puoleista julkisivua. Kaunis tiiliseinä kuljettaa ajatukset vanhan Helsingin maisemiin ja kiinnittää meidät osaksi historian jatkumoa. Nuukasti ja kierrättäen ei tarkoita nuhjuista ja kulahtanutta!
Pyörällä päästään teatteriin
Kansallisteatteri sijaitsee toimivien julkisten liikenneyhteyksien päässä, ja kannustamme yleisöä saapumaan paikalle julkisilla kulkuneuvoilla. Myös henkilökuntaa houkuttelemme lempeästi taittamaan työmatkat muulla kuin omalla autolla ja tarjoamme mahdollisuuden työsuhdepyörään.
Kansallisteatterin kaikista ravintolatoiminnoista vastaa Compass Group. Yhteistyömme alkoi elokuussa 2023, ja sovimme hyvin yhteen, sillä myös Compass Group työskentelee kestävämmän tulevaisuuden eteen.
Lue Compass Groupin vastuullisuustyöstä lisää compass-group.fi-sivustolta.
Tutustu Ekokompassiin lähemmin ekokompassi.fi-sivustolla.
S eli sosiaalinen vastuu: Monimuotoisesti ja mukaan ottaen
Kansallisteatterin arvoja ovat yhdenvertaisuus, keskustelevuus ja taiteellisuus. Arvot toteutuvat niin arkisissa kohtaamisissa kuin ohjelmistosuunnittelussa ja Kansallisteatterin strategiassa: niiden tulee näkyä ja tuntua aktiivisina tekoina näyttämöllä, katsomossa ja kulissien takana.
Kynnys lähteä teatteriin voi syystä tai toisesta olla joskus korkea. Siksi Kansallisteatteri on ilolla ja ylpeydellä mukana HelsinkiMission luotsaamassa Kulttuurikaveri-toiminnassa. HelsinkiMission kouluttama vapaaehtoinen kulttuurikaveri varaa liput toivottuun esitykseen, lähtee mukaan esitykseen ja avustaa paikan päällä tarpeen mukaan. Esityksen herättämiä ajatuksia ja tunnelmia voi purkaa väliajalla ja esityksen jälkeen. Kulttuurikaverin seurassa lippu Kansallisteatterin esityksiin maksaa 5 euroa. Vuonna 2024 kulttuurikaverilippuja myytiin hienot 182 kappaletta. Toivottavasti määrä pysyy vähintään samana jatkossakin! Lue lisäohjeita helsinkimissio.fi-sivustolta
Kansallisena kulttuuri-instituutiona Kansallisteatterin henkilöstön ja yleisön tulee heijastaa koko nyky-Suomen väestöä kaikessa monimuotoisuudessaan ja rikkaudessaan. Henkilöstön koulutukset mm. Mixed Finns -organisaation kanssa ovat oiva esimerkki rasismin vastaisesta työstä Kansallisteatterissa. Muutama kansislainen on käynyt myös Kulttuuria kaikille -organisaation Moninaisuuden sillanrakentaja -koulutuksen. Moninaisuuden sillanrakentajat ovat muutoksen tekijöitä, jotka tarjoavat organisaatiossaan keinoja pohtia, luoda yhteyksiä ja toteuttaa tapoja, joilla voimme työskennellä oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta ja purkaa rakenteellista rasismia. Lue lisää Monimuotoisuuden sillanrakentajista
Hyvä ja turvallinen työilmapiiri on kuitenkin lopulta jokaisen työntekijän vastuulla. Vakituisen henkilökunnan lisäksi kaikkien aloittavien työryhmien kanssa tutustutaan yhdessä Turvallisemman tilan periaatteet - ja Ollaan ihmisiksi -oppaisiin. Turvallisemman tilan periaatteet koskevat sekä kaikkia Kansallisteatterissa työskenteleviä että yleisöä.
Tutustu Turvallisemman tilan periaatteisiimme
Tutustu Ollaan ihmisiksi -oppaaseen (pdf)
Kansallisteatteri haluaa osallistua ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun tekemällä aihelähtöistä teatteria. Esitystemme tehtävä on herättää ajatuksia, tunteita ja keskustelua.
Syksyllä 2023 Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä nähtiin ensi kertaa maahanmuuttajataustaisen suomalaisen naisen tarina. Ujuni Ahmedin ja Elina Hirvosen Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin -romaaniin (WSOY, 2022) pohjautuva näyttämöteos oli historiallinen myös työryhmänsä suhteen: mukana on kulttuuritaustoiltaan poikkeuksellisen monimuotoinen työryhmä aina taiteellisista suunnittelijoista näyttelijöihin saakka. Esitys keräsi runsaasti huomioita ja kiitosta, ja esityskautensa loppuun mennessä sen oli nähnyt jopa 40 000 katsojaa.
Kansallisteatteri on osoittanut tukeaan sotaa käyvälle Ukrainalle järjestämällä useita tapahtumia, joiden tuotot on lahjoitettu Unicefille Ukrainan auttamiseksi. Syksyllä 2025 Maalaamosalissa järjestetään Ukrainalaisen draaman festivaali, josta omat tuottonsa Kansallisteatteri lahjoittaa hyväntekeväisyyteen. Kansallisteatteri osallistui myös teatterien yhteiseen Kertomuksia Gazasta -ulostuloon, jolla haluttiin ilmaista suuri huoli gazalaisten tilanteesta sodan keskellä. Lue uutisemme
Arjen keskellä kansallisteatterilaiset voivat työajalla tehdä pienen, mutta tärkeän teon ja käydä luovuttamassa verta Punaisen ristin Veripalvelussa. Lue SPR:n artikkeli
G tarkoittaa hyvää hallinnollista vastuuta: Läpinäkyvästi ja kestävästi
Organisaation kuin organisaation on Suomessa noudatettava lain kirjainta, se on selvä juttu. Vastuullisuuden näkökulmasta lain noudattaminen on kuitenkin vasta alkusoitto, ja hyvä hallintotapa toteutuu muiden toimenpiteiden saattelemana.
Kansallisteatterin hyvän hallinnollisen vastuun punaisena lankana ovat sanat läpinäkyvästi ja kestävästi. Se tarkoittaa, että johtaminen on läpinäkyvää ja tiedonkulussa toteutuu yhdenvertaisuus. Vastuulliseen henkilöstöhallintoon kiinnitetään erityistä huomiota, sillä se toimii koko työyhteisön hyvinvoinnin veturina. Vastuullinen henkilöstöhallinto on jatkuvassa liikkeessä ja muuttaa hyviksi toimintamalleiksi kaiken sen, mikä ihmisiin liittyy. Tontti on laaja, ja kattaa esimerkiksi työolot, koulutukset, rekrytoinnit, yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden.
Vuosittain toteutettavat työtyytyväisyysmittaukset näyttävät johdolle ja esihenkilöille suuntaa siitä, missä on parannettavaa ja korjattavaa. Numeerisen arvion lisäksi avoin palaute on tervetullutta, anonyymisti tai omalla nimellä. Säännöllistä palautetta ja teräviä kehitysehdotuksia johto saa myös henkilökunnan edustajista koostuvilta työsuojelutoimikunnalta ja yhteistoimintaneuvottelukunnalta. Molemmat kokoontuvat neljä kertaa vuodessa.
Vastuullisuudesta huolehtiminen on kaikkien teatterilaisten yhteinen asia, mutta ensisijainen vastuu sen kehittämisestä on ESGC-ohjausryhmällä. Kuukausittaisissa kokouksissa käydään itsekriittistä keskustelua vastuullisuudesta, tuunataan tekemistämme aiempaa kestävämpään suuntaan ja tartutaan tuumasta toimeen.
Kansallisteatteri julkaisee vuosittain vuosikertomuksen. Mittava paketti läpivalaisee vuosittaisen toiminnan seikkaperäisesti.
Tärkein osa kestävää ja läpinäkyvää hallintotapaa lienee lopulta se, että Kansallisteatterin organisaatiorakenne on matala, ja kollegoita sekä ylintä johtoa on helppo nykäistä hihasta, ja asioita viedään yhdessä eteenpäin.
C merkitsee kulttuuria: Teatteria kaikille vieden
Kansallisteatteri haluaa tukea kulttuuristen oikeuksien toteutumista viemällä teatteria mahdollisimman monen ulottuville, tekemällä yhteistyötä sekä verkostoitumalla.
Yhteisöt ja osallisuus -osastolla tehdään päivittäin työtä monimuotoisen ja saavutettavan Kansallisteatterin puolesta. Kiertuenäyttämö, Nuorten Kansallisteatteri ja yleisötyö muodostavat organisatorisen kokonaisuuden, jonka keskiössä on taiteen kokemisen mahdollistaminen niille yleisöille, joille teatterissa käyminen oma-aloitteisesti on tavallista haastavampaa.
Kiertuenäyttämö on jo yli kymmenen vuoden ajan vienyt teatteriesityksiä paikkoihin, joista ihmiset eivät pääse omin avuin taiteen pariin kuten hoitolaitoksiin, vankiloihin ja koulukoteihin. Kiertuenäyttämön projektit ovat aina myös vahvasti osallistavia ja niiden aiheet yhteiskunnallisesti kantaaottavia. Kiertuenäyttämöltä on syntynyt esityksiä yhteistyössä mm. vankien, maahanmuuttajien ja koulukodissa asuvien nuorten kanssa.
Kuka saa tehdä teatteritaidetta ja kenelle sitä tehdään?
Kansallisteatterissa haluamme nähdä nuoria niin katsomossa kuin näyttämöllä. Yhteisöt ja osallisuus -osasto luotsaa Nuorten Kansallisteatteria, ja syksyllä 2025 kantaesitetään Mieleni on peto - My Mind is a Beast -esitys.
Nuorten Kansallisteatteri on ryhmä nuoria teatterintekijöitä, jotka haastavat käsityksemme, kuka saa tehdä teatteritaidetta ja kenelle sitä tehdään. Ryhmässä on mukana Afganistanista, Kurdistanista, Somaliasta, Suomesta ja Syyriasta kotoisin olevia nuoria tekijöitä, jotka työskentelevät yhdessä kokeneiden ammattilaisten kanssa.
Mieleni on peto - My Mind is a Beast on osa Lähettiläät | Ambassadors -hanketta, johon kuuluu työpajoja maahanmuuttajataustaisten nuorten yhteisöissä sekä esitysten valmistamista Kansallisteatterin näyttämöille. Lue lisää hankkeesta.
Keväällä 2024 osana Yhteisöt ja osallisuus -osaston Metsä Furiosa -projektia Taivassaliin syntyi näyttämöteos yhdessä uruguaylaisten taiteilijoiden kanssa. Esityksessä käsiteltiin mm. suomalaisen sellutehtaan Uruguayssa aiheuttamia sosiaalisia haasteita. Esitys keräsi valtavasti kiitosta, ja katsomo täyttyi ilta illan jälkeen.
Ydinarvomme ovat taiteellisuus, yhdenvertaisuus ja keskustelevuus. Lupaamme toiminnallamme edistää monimuotoisuutta, kestävää kehitystä ja demokratiaa - nyt ja tulevaisuudessa.
Ohita esitysten esittelykaruselli
