""

Suuri Näyttämö

Sijainti ja saapuminen 

Kansallisteatterin Suurelle näyttämölle saavutaan Rautatientorin puolelta, teatterin pääsisäänkäynnistä. Käyntiosoite on Vilhonkatu 11 ja esteetön sisäänkäynti ensi parven pyörätuolipaikoille on osoitteesta Itäinen teatterikuja 2 a. Itäisellä Teatterikujalla sijaitsee myös kyltein ja maalauksin merkitty inva-pysäköintipaikka.

Jos tarvitset pyörätuolipaikan tai muuten esteettömän kulun, suosittelemme varaamaan lipun aina Kansallisteatterin omasta lippumyymälästä. Asiakaspalvelijamme osaavat auttaa parhaan mahdollisen katsomopaikan valitsemisessa.

Katsomokartta

 

Esteettömyys

Suuren näyttämön pyörätuolipaikat sijaitsevat ensi parvella. Ensi parven 4–5 rivien reunapaikoille on esteetön kulku. Esteetön sisäänkäynti ensi parvelle on osoitteesta Itäinen teatterikuja 2 a. Jos tarvitset pyörätuolipaikan tai muuten esteettömän kulun, suosittelemme varaamaan lipun aina Kansallisteatterin omasta lippumyymälästä. Asiakaspalvelijamme osaavat auttaa parhaan mahdollisen katsomopaikan valitsemisessa. Suuren näyttämön katsomoon on asennettu tele/induktiosilmukka kuulolaitetta käyttäville.

Näyttämön arkkitehtuuri

Katsoja saapuu ensin marmoriaulaan, jossa on runsaasti alkuperäisiä materiaaleja: marmoriportaat, keltaiset stuccomarmoriset seinät ja niitä säestävät punaisella hahmotellut pöllön päät. Marmoriaulassa on hissi, joka johtaa kaikkiin muihin kerroksiin paitsi permannolle.

Marmoriaulasta katsoja siirtyy freskoaulaan, joka on saanut nimensä Juho Rissasen vuonna 1928 maalaamasta freskosta Ritvalan Helkajuhlat. Freskoaulassa ovat myös teatterin ensimmäisten johtajien Kaarlo ja Emilie Bergbomin rintakuvat.

Freskoaulasta on molemmin puolin portaat alas lippumyymälään sekä ylös ensimmäisen parven lämpiöön. Portaikon ikkunoissa ja ensi parven lämpiössä on Eliel Saarisen suunnittelemat ruusukuvioiset lyijylasiteokset.

Ensi parven lämpiössä on muun muassa ensimmäisessä suomenkielisessä näytelmässä, Aleksis Kiven Leassa, pääosaa näytelleen Hedvig Charlotte Raan sekä aikansa suuren diivan Ida Aalbergin muotokuvat. Lämpiön viiden suuren kaari-ikkunan niin ikään Eliel Saarisen suunnittelmissa kansallisromanttisissa lasimaalauksissa teatteria symboloivia kuva-aiheita on yhdistetty kasviornamentteihin. Ensi parven lämpiöstä siirrytään portaita ylös toiselle parvelle.

Suuren näyttämön katsomoon mahtuu kaikkiaan 954 katsojaa (myynnissä yleensä 682 paikkaa). Katsomon väritys on alkuperäistä Pompeijin punaista. Kattoa koristaa Yrjö Ollilan 1932 maalaama Thalian Peili -teos, jonka malleina on Kansallisteatterin näyttelijöitä. Näyttämöaukon molemmin puolin on sijoitettu Emil Cedercreutzin valmistamat Minna Canthin ja Aleksis Kiven reliefit.

Suuren näyttämön näyttämöaukko on 12 metriä leveä ja näyttämötornin sisäkorkeus on 19 metriä. Katutasosta mitattuna näyttämötorni on 35,5 metriä korkea.

Ohita esitysten esittelykaruselli

Kevään 2024 ensi-iltoja

""

Laulujoutsen ‒ katastrofiballadi

Aurinkoteatteri ja Kansallisteatteri esittävät
Kun talous pannaan tasapainoon, ihmisarvo ei saa muodostua esteeksi.
Suuri näyttämö
Tutustu ja osta lippu
""

Kurjet

Tiina Puumalainen – Hanna Suutela
He elivät kirjoittaakseen (ja kirjoittivat elääkseen)
Pieni näyttämö
Tutustu ja osta lippu
""

Hulluja satuja

Paula Norosen ja Minna Kivelän satujen pohjalta
Henna Tanskanen ‒ Helena Vierikko
Kreisiä menoa Kansallisteatterissa
Taivassali
Tutustu ja osta lippu