Henkilökuvassa pääjohtaja Mika Myllyaho

Mika Myllyaho (s. 1966) on toiminut Kansallisteatterin pääjohtajana vuodesta 2010 alkaen.

Myllyaho valmistui teatteritaiteen maisteriksi Teatterikorkeakoulun ohjaajantyön koulutuslinjalta vuonna 1999. Jo vuonna 1998, ennen ohjaajaksi valmistumistaan, Myllyaho ryhtyi luotsaamaan Ryhmäteatteria yhdessä kirjailija-ohjaaja Esa Leskisen kanssa.

Ryhmäteatterin nuoren johtajakaksikon ohjelmistovalinnat koostuivat tuoreesti ajatelluista klassikoista sekä ajankohtaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä pohtineista kotimaisista kantaesityksistä. Ohjelmisto sai aikaan myönteistä vastakaikua sekä yleisössä että mediassa.  

Myllyaho ohjasi Ryhmäteatteriin muun muassa Peter Shafferin Amadeuksen (2001), Jussi Kylätaskun Haapojan (2002), William Shakespearen Hamletin (2003), useiden kirjailijoiden yhteisteoksen Helsingin taivaan alla (2006, ohjaus yhdessä Esa Leskisen kanssa) sekä Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan (2007).

Ryhmäteatterin johtajakaudellaan Myllyaho alkoi ohjata esityksiä myös Kansallisteatteriin. Ohjaustyö Aleksis Kiven Kullervosta toi Myllyaholle Eino Kalima -palkinnon parhaasta ohjauksesta. Huomattava ohjaustyö oli myös vuonna 2007 Kansallisteatterin Willensaunassa kantaesitetty Sofi Oksasen Puhdistus, joka toimi alkusysäyksenä sittemmin romaaniksi kirjoitetun teoksen huikealle menestykselle.

2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Myllyaho alkoi myös itse kirjoittaa näytelmiä. Hän on kertonut, että tarve kirjoittamiselle syntyi halusta tehdä näytelmiä, jollaisia hän itse olisi halunnut nähdä teatterissa. Tähän liittyivät myös näytelmien aiheet, joista Myllyaholla oli osaksi omakohtaista kokemusta. Näytelmät Paniikki (2005), Kaaos (2007) ja Harmonia (2009) muodostavat trilogian, joka kantaesitettiin Ryhmäteatterissa Myllyahon ohjaamana. Trilogiassa käsitellään muun muassa paniikkihäiriötä, työuupumusta, vastuunkannon problematiikkaa sekä muita liiallisen herkkyyden aiheuttamia haasteita. Sittemmin trilogia, ja erityisesti näytelmät Paniikki ja Kaaos, ovat kohonneet kansainvälisesti esitetyimpien kotimaisten näytelmien joukkoon, ja tehneet Myllyahosta yhden tunnetuimmista suomalaisista teatterintekijöistä Euroopassa.

Kansallisteatterin pääjohtajana

Vuodesta 2010 alkaen Myllyaho on johtanut Kansallisteatteria.

Myllyaho on uudistanut Kansallisteatterin toimintaa ja tuonut teatteriin lukuisia tuoreita toimintamuotoja.  Hänen johtajakaudellaan on lanseerattu kaksi uutta näyttämöä: laajalti koko maassa vaikuttava Kiertuenäyttämö sekä huomattavaan suosioon noussut ravintola‐ ja klubitila Lavaklubi. Uutta edustaa myös Kantti ‒ Nuorten Kansallisteatteri, joka aloitti toimintansa vuonna 2019. Kansallisteatterin yhteistyötä muiden suomalaisten teattereiden ja vapaiden ryhmien kanssa on Myllyahon johtajakaudella lisätty huomattavasti.

”Arvot eivät saa jäädä sanahelinäksi tai ideologiseksi kuorrutteeksi.”

Suomalaisen näytelmäkirjallisuuden edistäminen on kuulunut Myllyahon linjauksiin Kansallisteatterin pääjohtajana. Myllyaho on rakentanut Kansallisteatteriin myös kotikirjailijaohjelman, jonka ideana on ollut taata kirjailijoille työskentelyn puitteet ja mahdollisuus kirjoittaa kolme teosta Kansallisteatterille. Vaikka ohjelmistossa on nähty runsaasti kotimaisia kantaesityksiä, ei klassikoita tai modernia ulkomaista draamaa ole unohdettu.

Myllyaho on johtajakaudellaan halunnut korostaa arvojen merkitystä. Kansallisteatterin keskeisiksi arvoisiksi on nostettu taiteellisuus, tasa-arvoisuus ja keskustelevuus. ”Arvot eivät saa jäädä sanahelinäksi tai ideologiseksi kuorrutteeksi”, Myllyaho linjaa. ”Niiden tarkoituksena on ohjata teatterin toimintaa sisäistetysti paitsi taiteellisissa sisällöissä, myös käytännön työssä ja kanssakäymisessä teatterin työntekijöiden kesken sekä teatterin ja yleisön välillä.”

”Elinvoimaiselle taiteelliselle teatterille on tärkeintä, että sen suhde ympäröivään yhteiskunnalliseen todellisuuteen säilyy herkkänä, avoimena ja vastavuoroisena.”

Myllyaho on nostanut esiin Kansallisteatterin merkityksen yhtenä vanhimmista ja merkittävimmistä suomenkielisistä kulttuuri-instituutioista. Tietoisuus historiasta on tärkeää, mutta vielä olennaisempaa on teatterin ydin: sataprosenttinen läsnäolo tässä hetkessä. ”Elinvoimaiselle taiteelliselle teatterille on tärkeintä, että sen suhde ympäröivään yhteiskunnalliseen todellisuuteen säilyy herkkänä, avoimena ja vastavuoroisena”, Myllyaho toteaa. ”Yhteiskunnalliset muutokset, jotka Suomessa ovat tapahtuneet Kansallisteatterin olemassaolon aikana, ovat olleet valtavia. Kansallisteatteri on tarjonnut peilin tälle muutokselle. Koen, että Kansallisteatterin tehtävä on myös tulevaisuudessa tehdä taiteellisesti korkealaatuista teatteria aihelähtöisesti, ei eskapistista viihdettä vain sen itsensä vuoksi.”

Parhaillaan Kansallisteatterissa on käynnissä peruskorjaus, joka kohdistuu teatterin 1930- ja 1950-luvuilla rakennettuihin osiin. Korjauksen arvioitu valmistumisaika on 2023.

Myllyaho haluaa johdattaa Kansallisteatterin tulevaisuudessa entistäkin monipuolisempaan ja avoimempaan suuntaan. ”Visionani on, että yhteistyöt sekä kotimaisten että muun maailman teatterintekijöiden kanssa kasvavat lähivuosina. Pyrkimyksenä on myös ottaa teatterin tilat hyötykäyttöön siten, että teatteri ja sen yhteydessä toimiva kahvila-ravintola voisivat olla avoinna kesäisinkin”, Myllyaho linjaa.

Pääjohtajakaudellaan Myllyaho on ohjannut Kansallisteatteriin muun muassa Arthur Millerin Kauppamatkustajan kuoleman (2019), Riina Katajavuoren Alli Jukolan tarinan (2015), Anton Tšehovin Kirsikkapuiston (2013), Nick Dearin Frankensteinin (2013) sekä useiden kirjailijoiden kanssa yhteistyössä kirjoitetut esitykset Kansanhiihto 2012 (2012) ja Täällä Pohjantähden alla 2011 (2011), joista viimeksi mainitun Myllyaho ohjasi yhdessä Saana Lavasteen kanssa.

Kansallisteatterille Myllyaho on kirjoittanut toistaiseksi kaksi näytelmää, jotka hän on myös itse ohjannut: Korjaamo (2018) ja Kampaamo (2021).