Shakespearen Lear saa ensi-iltansa Vallilan Kansallisteatterissa – tulkinnan lähtökohtana muistisairaus
Shakespearen klassikkotragedia Lear saa ensi-iltansa Vallilan Kansallisteatterissa 2.3. Tiina Puumalaisen ohjaama, suomentama ja sovittama tulkinta ottaa lähtökohdakseen ajankohtaisen ja monia koskettavan aiheen – muistisairauden. Nimiroolissa nähdään Katariina Kaitue, jonka esittämä Lear on muistisairauden haurastuttama; itsevaltias salaa tilanteensa läheisiltään, eikä myönnä sitä itselleenkään. Teoksen tyylikäs visuaalisuus on Teppo Järvisen käsialaa. Koreografian ovat suunnitelleet kansainvälisesti menestyneet tanssitaiteilijat Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö.
Ohjaaja Tiina Puumalainen ja visualisti Teppo Järvinen ovat työpari, joka on vuosien varrella luonut oman tyylinsä ja tehnyt kiitettyjä näyttämöteoksia lukuisiin teattereihin. He ovat perustaneet vuonna 2022 The Wild Company -kollektiivin, joka tutkii ja edistää visuaaliskoreografista teatteria.
Klassinen tarina ammentaa tämän päivän todellisuudesta
William Shakespearen klassisen tragedian tarina on tuttu: Learin on aika luopua johtajuudestaan sekä jakaa valtansa ja omaisuutensa. Itsevaltiaalla on kolme jälkeläistä, mutta perintönsä hän jakaa yllättäen vain kahdelle ‒ niille, jotka osaavat häikäilemättömästi mielistellä äitiään. Rinnakkaistarinana kulkee Gloucesterin perheen kertomus, jossa niin ikään vallanhalu ja manipulointi aiheuttavat peruuttamatonta tuhoa.
Puumalaisen kahdeksalle näyttelijälle sovittamassa näyttämöteoksessa Learin ja Gloucesterin sukujen kohtalot kietoutuvat toisiinsa Shakespearen alkuperäisen juonen mukaisesti, vaikka tulkinnassa on myös oman aikamme ulottuvuuksia.
Lear kertoo inhimillisen kokemuksen kautta nähtynä vanhuuden hauraudesta, sisaruskateudesta ja hyväksytyksi tulemisen tarpeesta, pyyteettömästä heikkojen auttamisesta ja häikäilemättömästä omaneduntavoittelusta.
"On suuri kunnia liittyä tämän työn myötä osaksi satojen vuosien taakse ulottuvaa teatterihistoriaa. Erityisen iloinen olen siitä, että Kansallisteatteri kutsui minut ja Teppo Järvisen yhteistyöhön ja rohkaisi visuaalis-koreografisen teatterikäsityksemme keinojen käyttöön”, ohjaaja Puumalainen toteaa. ”Itselleni tuntuu tärkeältä ajatella, että vaikka shakespearelainen tragedia kertoo julmuuksista, se ei luovu toivosta. Epäoikeudenmukaisuuden keskellä jokainen voi itse päättää olla jalo, kantaa vastuunsa ja säilyttää arvonsa."
Visuaalinen maailma yhdistää kauneutta ja yllätyksiä
Teoksen lavastuksesta vastaava visualisti Teppo Järvinen on suunnitellut näyttämölle vahvoja, jopa massiivisia elementtejä, jotka tarinan edetessä muuntavat näyttämön vallan linnakkeesta selliksi, lentokentästä joutomaaksi. Neonvalot ja metalli luovat kyberpunk-henkistä tunnelmaa, valot ja varjot vuoroin korostavat, vuoroin häivyttävät ihmismielen pahuutta.
Koreografian ovat tanssitaiteilijapari Jukka Haapalaisen ja Sirpa Suutari-Jääskön luomaa sekä harjoittamaa. Tanssi ja koreografinen liike alleviivaavat uhkaavuutta ja toisaalta kauniin karulla tavalla paljastavat murenevan ihmisen hädän sekä kosketuksen ja nähdyksi tulemisen tarpeen.
Teoksen musiikin on säveltänyt Hannu Rantanen.
