Maalatut illuusiot ja Kansallisteatterin kulissiaarteet
Tutkija Heta Reitalan tuore tutkimus Kansallisteatterin varhaisvuosien kulisseista on ilmestynyt teatterimuseon verkkojulkaisuna. Yli satavuotiaiden kulissien tutkimus tuo uutta tietoa Kansallisteatterin alkuvaiheen lavastuksista. Suomen Kansallisteatteriin tilattiin 1900-luvun alussa huomattava määrä uusia kulisseja tunnetun kulissimaalari Carl Grabowin ateljeesta Tukholmasta. Näyttävät ja taidokkaasti toteutetut kulissit edustivat edellisen vuosisadan romanttisen maalaustaiteen perinnettä ja herättivät aikalaisten ihastuksen. Osa kulisseista on säilynyt teatterin lavastevarastossa yli vuosisadan, ja Reitalan tutkimus antaa aiheen arvioida uudelleen 1800- ja 1900-luvun vaihteen teatterin visuaalisuutta suomalaisessa teatterihistoriankirjoituksessa.
Tutkimus syntyi osana Suomen Kansallisteatterin hanketta, jossa teatterin vanhat kulissit myös inventoitiin ja kuvattiin. Tutkija Heta Reitala syventyi kulisseihin sekä niiden tilaukseen, toimitukseen ja käyttöön aikansa teatteriesityksissä. Työn tuloksena syntynyt laaja artikkeli Maalatut illuusiot. Carl Grabow ja Kansallisteatterin varhaisten lavastusten estetiikka on nyt ilmestynyt Teatterimuseon verkkojulkaisujen sarjassa.
Tutustu julkaisuun teatterimuseo.fi
Tutkimuksen rikas arkistoaineisto tarjoaa erinomaisen näkymän Kansallisteatterin alkuvaiheen visuaaliseen historiaan. Aika ajoi nopeasti Grabowin romanttista maalaustaidetta edustaneiden kulissien ohi. Ne eivät sopineet vuosisadan alkupuolella vallitsevaksi nousseen modernismin lavastusajatteluun ja teatterikäsitykseen, eivätkä ne ole saaneet myöhemminkään osakseen mainittavaa huomiota. Reitalan mukaan on hätkähdyttävää havaita, kuinka pitkälle nykypäivään tuon ajan modernismin kriittiset käsitykset ovat kantaneet ja samalla ohjanneet arvostuksiamme ja kaventaneet tutkimuksen näkökulmia.
Alkusysäyksen tutkimukselle antoi Kansallisteatterin toisen vaiheen peruskorjaus, jonka tieltä säilyneet kulissit jouduttiin siirtämään pois. Valokuvaaja Arno de la Chapelle kuvasi arvokkaan aineiston, josta osia on mukana julkaisussa.
Reitala on käyttänyt tutkimuksessaan runsaasti aiemmin hyödyntämätöntä arkistomateriaalia muun muassa Teatterimuseosta ja Tukholman Scenkonstmuseetista.
Heta Reitala on keskittynyt julkaisuissaan ja opetuksessaan teatterin ja dramaturgian historian ohella näyttämölavastuksen historiaan. Hänen aiemmin modernismiin painottunut perspektiivinsä laajenee ja tarkentuu nyt 1800-luvun romanttiseen lavastustraditioon.
Tutustu julkaisuun teatterimuseo.fi
Uutisen kuvana on Arno de la Chapellen kuva Kansallisteatterissa säilyneen trooppisen metsän kokonaisuuteen kuuluneesta etummaisesta kaarroksesta.