UPM:n rahakone käynnistyy alkuvuodesta – Hirviörekat tuovat jo puuta tehtaaseen
Petri Koskinen, Talouselämä 16.12.2022
UPM rakensi historiansa suurimman tehtaan, jonka tuottama sellu täyttää 500-metriset junat 4–6 kertaa joka päivä – T&T tutustui 3,47 miljardin jättihankkeeseen Uruguayssa
Pekka Numminen, Tekniikka & Talous 22.3.2023
UPM Paso de los Toros pulp mill begins operations
UPM 15.4.2023
UPM tiedottaa verkkosivuillaan, että Paso de los Torosin sellutehdas on saanut lopullisen käynnistysluvan ympäristöviranomaisilta ja että tehdas aloittaa toimintansa välittömästi.
UPM vakuuttaa, että tehdas on läpikäynyt perusteellisen lupaprosessin ja että Uruguayn ympäristöviranomaiset ovat tarkkailleet tehtaan valmistumista koko rakennusvaiheen ajan. Lisäksi tehtaalla on vieraillut riippumattomia tarkastajia. UPM myös ilmoittaa kehittäneensä hankkeen, joka tarkkailee ympäristövaikutuksia, erityisesti veden, ilman, maaperän, sekä yhteiskunnan ja talouden osalta.
Lue englanninkielinen uutinen upm.com-sivustolla
Metsä Groupin miljarditehdas valmistuu pian, mutta kannattiko sitä ylipäänsä rakentaa?
Anni Lassila, Helsingin Sanomat 1.4.2023
Huhtikuussa 2023 Helsingin Sanomat vieraili Kemissä Metsä Groupin mediapäivillä, jossa esiteltiin valmisteilla olevaa kahden miljardin sellutehdasta. Tehtaan on tarkoitus aloittaa toimintansa syyskuussa 2023 ja sen arvioidaan keittävän vuosittain 7,5 miljoonaa kuutiota puuta selluksi.
Lue artikkeli hs.fi-sivustolla
UPM:n sellutehdas Uruguayssa käynnistysvalmis
YLE 31.3.2023
YLE uutisoi, että UPM Kymmenen toinen tehdas Paso de los Torosissa Uruguayssa on saavuttanut teknisen valmiuden toiminnan aloittamiseksi. Tehdas on saanut viranomaisten hyväksynnän ympäristölupaan, mutta odottaa yhä toimintalupaa.
¿En qué está la mayor inversión de la historia de Uruguay? El País dentro de UPM 2.
Fabiana Culshaw, El País: Uruguay 10.1.2023
El País päivälehti matkaa maaliskuun lopulla toimintansa aloittavalle UPM2 Paso de los Toros- tehtaalle, Pueblo Centenarioon (Duraznon osavaltiossa), joka sijaitsee 229:n kilometrin päässä pääkaupungista Montevideosta. Lehti haastattelee UPM:n Uruguayn operatiivista varapresidenttiä Marcos Battegazzorea, joka on UPM:n korkein edustaja Uruguayssa.
Lue artikkelin suomenkielinen referaatti
The Development of a Modern Cellulose Industry in South America
Herbert S. Klein and Francisco Vidal Luna, Latin American Research Review 2022
Klein ja Luna tutkivat metsäteollisuuden kehitystä Etelä-Amerikassa viimeisen puolivuosisadan aikana taloudellisesta näkökulmasta. He vertailevat Brasilian, Uruguayn ja Chilen teollisuuksia, jotka yhdessä tuottavat kolmanneksen maailman sellunviennistä.
Tutkimus osoittaa, että näiden maiden valtioilla on ollut merkittävä rooli metsäteollisuuden kehityksessä alueella. Hallitukset ovat säätäneet metsälakeja, sijoittaneet tutkimukseen, koulukseen ja infrastruktuuriin, sekä säätäneet verotusta voidakseen houkutella ulkomaisia sijoittajia. Kleinin ja Lunan mukaan metsäteollisuuden kehitys on ollut keskeisessä osassa maatalouden modernisoimishankkeessa, joka on mahdollistanut menestyksekkään kilpailun maailman markkinoilla.
Lue englanninkielinen artikkeli
UPM Uruguay debate in Helsinki 2019
Helsingin yliopisto
Vuonna 2019 Helsingin yliopiston Valtiotieteellinen tiedekunta järjesti paneelikeskustelun, jossa asiantuntijat eri aloilta keskustelivat UPM:n hankkeista Uruguayssa. Tapahtumaa juonsi Helsingin Yliopiston maailman politiikan professori Teivo Teivainen ja keskusteluun osallistui niin hankkeiden puolustajia kuin vastustajiakin.
Metsäteollisuusyritysten toimintaa Latinalaisessa Amerikasta pyrittiin käsittelemään kestävän tulevaisuuden näkökulmasta, sekä suomalaisen uuskolonialismin näkökulmasta. Teivo Teivainen totesikin, että hanke herättää erilaisia tunteita ja siihen liittyy monia ristiriitoja talouden, ympäristön ja itsemääräämisoikeuden näkökulmasta.
Tapahtuma alkoi uruguaylaisen, tunnetun UPM:n vastustajan, kirjailija Victor Bacchettan esitelmällä. Sen jälkeen paneelikeskustelussa väittelivät Hankenin tutkija Maria Ehström Fuentes, UPM:n sidosryhmäsuhdejohtaja Saara Tahvanainen, Janne Ronkainen Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksesta (SASK), sekä professorit Markus Kröger ja Jussi Pakkasvirta Helsingin yliopistosta.
Katso video helsinki.fi-sivustolla
UPM panee taseen töihin sellukisassa
Pääkirjoitus, Helsingin Sanomat 24.7.2019
Helsingin Sanomien pääkirjoitus käsittelee UPM:n ilmoitusta toisen sellutehtaan rakentamisesta Uruguayhin. HS arvio, että UPM on onnistunut nostamaan tasettaan ja pääsemään eroon velastaan. Tämä on mahdollistanut suuret investoinnit silloin kun ne on katsottu tarpeellisiksi. Globaalit kehityskulut ovat pääkirjoituksen mukaan olleet UPM:lle eduksi, sillä Aasian kulutuksen ansiosta sellunkysyntä on pysynyt korkealla ja ilmastonmuutos parantaa metsän kasvua Uruguayn tyyppisillä alueilla. Lisäksi UPM näkee metsän kasvattamisen olevan ilmastonmuutosta torjuva teko ja toivookin yleisön kannattavan hiiltä sitovia eukalyptusviljelmiään.
Lue artikkeli hs.fi-sivustolla
UPM tekee yli kahden miljardin euron sellutehdasinvestoinnin Uruguayhin
Helsingin Sanomat 23.7.2019
Helsingin Sanomat uutisoi, että UPM on tehnyt päätöksen 2,7 miljardin dollarin (2,4 miljardia euroa) selluinvestoinnista Uruguayn Paso de los Torosiin. Sijoitukseen kuuluu myös 350 miljoonaa dollaria satamatoimintoihin Montevideossa ja paikallisiin hankkeisiin Paso de los Torosissa. Tehtaan on tarkoitus käynnistyä vuonna 2022.
HS siteeraa UPM:n toimitusjohtajaa Jussi Pesosta, joka arvio, että uudella tehtaalla tulee olemaan suuri merkitys Uruguayn kansantaloudelle, luoden 10 000 työpaikkaan talouteen, ja nostaen Uruguayn vientiä kymmenesosalla. Pesonen arvio, että Uruguayn bruttokansantuote tulee nousemaan 2:lla prosentilla. Tehdas lisännee UPM:n selluntuottokapasiteettia 50:llä prosentilla.
Lue artikkeli hs.fi-sivustolla
UPM ilmoitti historiansa isoimmasta investoinnista Uruguayn-tehtaaseen, osake kallistui 10 prosenttia
Elli-Alina Hiilamo, Helsingin Sanomat 23.7.2019
Helsingin Sanomat uutisoi, että UPM:n julkaistua osavuosikatsauksensa, sekä päätöksen 2,4 miljardin euron sijoituksesta Uruguayn Paso de los Torosiin, sen osake kallistuin kymmenen prosenttia. HS taustoittaa yrityksen toimintaa Uruguayssa, sekä haastattelee OP analyytikko Henri Parkkista. Lisäksi lehti siteeraa UPM:n tiedotustilaisuudessa puhunutta toimitusjohtaja Jussi Pesosta.
Lue artikkeli hs.fi-sivustolla
Suomalaisten metsäyhtiöiden miljardi-investointeja Uruguayssa on kritisoitu, mutta työntekijöille ne ovat tienneet parempia palkkoja, sanoo selvitys
Teemu Luukka, Helsingin Sanomat 15.4.2019
Helsingin Sanomat (HS) uutisoi uruguaylaisen Instituto Cuesta Duarten julkaisemasta raportista, joka käsittelee UPM ja Stora Enson työntekijöiden oloja Uruguayssa. Instituto Cuesta Duarte on palkansaajien keskusjärjestöä PIT-CNT:tä lähellä oleva tutkimuslaitos. Selvitystä rahoitti myös Paperiliitto ja Talousliitto.
Lue artikkeli hs.fi-sivustolta
CONTRATO Entre la República Oriental del Uruguay y UPM
UPM Kymmene – Uruguay 7.11.2017
Uruguayn itäinen tasavalta (Uruguay) ja UPM Kymmene solmivat sopimuksen sellutehtaan, junaratojen, tietöiden, sähkön tuotanto yksikön, kemikaalitehtaan ja sataman rakentamisesta, sekä vapaakauppa alueen infrastruktuurin asentamisesta. Sopimus myös määrittää verotukseen ja tullimaksuihin liittyviä osioita. Sopimus toteaa hankkeen olevan tärkeä osa Uruguayn kehitysstrategiaa, sillä se tuo taloudellista kehitystä, töitä, teknologiaa ja vahvistaa paikallista osaamista. Sopimus myös korostaa metsätalouden tärkeyttä Uruguaylle ja UPM:n roolia osaavana tekijänä alalla.
Katso espanjankielinen sopimus
Suomi, Etelä-Amerikka ja kansallinen paperipuhe
Jussi Pakkasvirta, Markus Kröger, Helsingin Sanomat 20.3.2006
Helsingin Sanomien Vieraskynä-osiossa Pakkasvirta ja Kröger tarkkailevat miten suomalaisessa talouskeskustelussa, ja julkisessa keskustelussa ylipäätään puhutaan metsäteollisuudesta. Kirjoitus käy läpi syitä, miksi Uruguayssa ja Argentiinassa vastustetaan Metsä Botniaa ja Enceliä, ja päätyy sitten toteamaan, että Suomessa vastustus nähdään kritiikkinä Suomen valtiota vastaan. Tämä liittyy muun muassa siihen, miten Suomen edustustot linkittävät nämä globaalit metsäyhtiöt Suomen valtioon.
