Uutinen – 24.8.2023

Kansallisteatterin Pienen näyttämön peruskorjaus on valmis

""

Kansallisteatterin lähes kolme vuotta kestänyt Pienen näyttämön peruskorjaus on valmistunut. 1950-luvulla rakennettu Pieni näyttämö ja 1930-luvulla rakennettu väliosa ovat kokeneet täydellisen perusparannuksen. Mittavan peruskorjauksen lähtökohtana on ollut vanhan kunnioittaminen ja entisöiminen samalla, kun teatterin tila- ja tekniikkaratkaisut on päivitetty palvelemaan tämän päivän ja tulevaisuuden teatterintekijöitä sekä yleisöä. Kansallisteatterin päärakennuksessa toimii nyt neljä näyttämöä, joiden lisäksi Omapohja jatkaa naapurikorttelissa.

Katso uusien tilojen esittelyvideo

Peruskorjauksen ohjenuorana vanhan kunnioittaminen

Kansallisteatterin vuonna 1954 valmistunnut, Heikki ja Kaija Sirenin suunnittelema Pieni näyttämö on peruskorjattu. Mittavan peruskorjauksen ensimmäiset suunnitelmat hahmoteltiin jo vuonna 2012, mutta varsinainen työ päästiin aloittamaan vuonna 2018 rahoituksen varmistuttua. Peruskorjattu Pieni näyttämö luovutettiin takaisin teatterille keskikesällä 2023.

”Vuonna 2012 saimme kulttuuriministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosojalta tehtävän suunnitella teatteri uudella ja tulevia sukupolvia palvelevalla tavalla. Tartuimme ilman muuta haasteeseen. Matka on ollut pitkä ja monipolvinen. Työ kannatti, sillä peruskorjattu Suomen Kansallisteatteri on valmis palvelemaan yleisöä, taiteilijoita ja teatterin työntekijöitä nyt ja tulevaisuudessa”, Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho kertoo.

Peruskorjaus toteutettiin kärkiallianssihankkeena, johon Suomen Kansallisteatterin kanssa kuuluivat Arkkitehdit Davidsson & Tarkela Oy, A-Insinöörit ja SRV. Toteutusmuoto on suunniteltu erityisesti Suomen valtion suuria ja vaativia korkean riskitason julkisia hankkeita silmällä pitäen.

Pieni näyttämö, samoin kuin 1930-luvulla rakennettu väliosa, ovat kokeneet täydellisen perusparannuksen. Peruskorjauksen lähtökohtana on ollut vanhan kunnioittaminen ja entisöiminen samalla, kun teatterin tila- ja tekniikkaratkaisut on päivitetty nykyaikaisiksi.

”Vaikka kaikki hankkeelle asetetut suunnitelmat eivät toteutuneetkaan, on nykyaikaisen teatteritoiminnan olosuhteita parannettu merkittävästi. Hankalat, vanhojen rakennusten väliset näyttämötilojen tasoerot ovat osittain poistuneet, ja teatterissa on nyt kaksi uutta näyttämötilaa ja kahvila. Pienen näyttämön rakennus on kauttaaltaan peruskorjattu ja rakennuksen alkuperäinen 1950-luvun arkkitehtuuri on herätetty henkiin”, Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy:n pääarkkitehti Aki Davidsson summaa.

Peruskorjattua pinta-alaa on kuudessa kerroksessa ja ilmanvaihtokonehuoneessa yhteensä 8 250 bruttoneliömetriä ja 35 000 kuutiometriä. Peruskorjauksen kustannukset olivat 61,4 miljoonaa euroa sekä teatterin omat erillishankinnat.   

”Kansallisteatterin korjaus on ollut teknisesti erittäin vaativa ja onnistuminen edellytti saumatonta ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta. Edelliseen kun lisätään hankkeen läpivienti historiallisen turbulenttisessa toimintaympäristössä mm. Covid-19-pandemioineen sekä Ukrainan sotineen, vaikeuskerroin napsahtaa kattoon. Upeaa on, että kaiken jälkeen peruskorjaus toteutui teatterin kustannus-, laatu- ja aikataulutavoitteiden mukaisesti”, toteaa projektinjohtaja Unto Hartikainen A-Insinööreistä.

”Peruskorjaushanke on edellyttänyt koko työmaaorganisaatiolta jatkuvaa toteutuksen kehitystyötä lukuisten erikoisrakenteiden ja suojeltujen rakennusosien vaativien yksityiskohtien toteuttamisessa sekä yhteensovittamisessa. Projektihenkilöstömme on yhdessä allianssiorganisaation, ja yhteistyökumppaniensa kanssa kehittänyt onnistuneesti ratkaisuja erilaisiin haasteisiin muuttuvissa tilanteissa”, sanoo SRV:n projektipäällikkö Mikko Nykänen.  

Lopputuloksena kolmen aikakauden rakennukset, vuonna 1902 rakennettu Suuri näyttämö, 1930-luvulla rakennettu väliosa ja 1954 valmistunut Pieni näyttämö, muodostavat saumattoman kokonaisuuden.

Uudistunut teatteri palvelee tämän päivän ja tulevaisuuden teatterintekijöitä sekä yleisöä

Peruskorjattu Pieni näyttämö edustaa tekniseltä infrastruktuuriltaan Suomen moderneinta teatteria. Äänijärjestelmä on immersiivinen. Näyttämöiden akustiikkaan on kiinnitetty erityistä huomiota, esimerkiksi ilmastoinnin aiheuttaman ja muista tiloista kuuluvan äänivuodon hiljaisuustaso vastaa hotellihuoneille asetettuja vaatimuksia. Esitysten taiteelliseen suunnitteluun avautuu teknisten ratkaisuiden myötä uusia luovia mahdollisuuksia. Teknisen näyttämöhenkilökunnan työturvallisuus on aiempaa parempi; esimerkiksi käsikäyttöisiä köysistöjä tai tikastyöskentelyä ei enää tarvita.

""
Pienen näyttämön katsomo; kuva Kirsi Helstelä

Kokonaan uudet näyttämöt, Taivassali ja Maalaamosali, sijaitsevat teatterin ylimmässä kerroksessa ja niillä on yhteinen yleisölämpiö. Näyttämöt on suunniteltu joustaviksi ja muunneltaviksi, esimerkiksi katsomot voidaan järjestää yli kymmenellä eri tavalla. Vanhan hyödyntäminen ja eri aikakauden kerrokset näkyvät erityisen ansiokkaasti Taivassalissa. Aiemmin puutyöverstaana toimineen Taivassalin vuonna 1954 asennettu kaunis puupölkkylattia nostettiin peruskorjauksen alta pois, kunnostettiin ja asennettiin takaisin. Lisäksi Taivassaliin on jätetty näkyville tiiliseinää, joka tuli esiin peruskorjauksen yhteydessä. Tiiliseinä oli aikanaan osa 1930-luvun väliosan Kaisaniemen puiston puoleista julkisivua. Kansallisteatterin kristallikruunut on ripustettu kattoon Taivassalin ja Maalamosalin yleisölämpiöön. Näyttävä ripustus toimii myös varastona: kun minkä tahansa Kansallisteatterin esityksen lavastukseen tarvitaan kristallikruunu, se nostetaan kristallikruunukatosta palvelemaan esityksen tarpeita.

""
Kristallikruunuja Taivassalin ja Maalamo-salin lämpiössä; kuva Kirsi Helstelä

Kolmannen kerroksen uudet näyttämöt Taivassali ja Maalaamosali, niiden lämpiö- ja työtilat, sekä harjoitustilat on kaikki suunniteltu muunneltaviksi ja joustaviksi vaihtuvien tarpeiden mukaan. Näin teatteri voi toimia myös kesäaikaan ja tarjota tiloja myös vieraileville ja vapaille ryhmille.

Wc-tiloja on lisätty huomattavasti, ja niitä löytyy pohjakerroksesta sekä kolmannesta kerroksesta.

Kahvila Willensauna avautuu ja lippumyymälä saa uudet tilat

Pienen näyttämön katutasoon palaa 50 vuoden jälkeen kaikille avoin ravintola. Ruokaa, juomaa ja makeita herkkuja tarjoava kahvila Willensauna avaa ovensa syyskuun aikana, kun teatteria ympäröivän katualueen remontti valmistuu. Kaikista teatterin ravintolatoiminnasta, kuten väliaikatarjoiluista, vastaa Compass Group Finland Oy. Kahvilassa tullaan järjestämään tapahtumia, esimerkiksi keskustelu- ja julkaisutilaisuuksia.

""
Kahvila Willensauna; kuva Kirsi Helstelä

Kahvila Willensaunan sisustus on Kansallisteatterin taiteellisen suunnittelijan, lavastaja Kati Lukan käsialaa. Mukana suunnittelussa ovat olleet Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy:n pääarkkitehti Jaana Tarkela, arkkitehti Miia Nieminen sekä Kansallisteatterin valosuunnittelija Kalle Ropponen. Kahvila Willensaunan tyyli on saanut inspiraationsa 50-luvulta ja ideana on ollut sisustaa kahvila kokonaan kierrätysmateriaalein. Kahvilaan ei ole hankittu mitään uutta, vaan kaikki huonekalut on ostettu käytettyinä tai kunnostettu ja valmistettu teatterin lavastamossa. Esimerkiksi tarjoilutiski ja pöydät on alusta asti tehty itse, ja arkkitehti J.S. Sirénin Kansallisteatterille suunnittelemat saarnipuiset tuolit on kunnostettu. Sohva on vuonna 2002 palvellut Nukkekoti-esityksen lavasteena. Aiemmin puutyöverstaalla akustiikkalevyinä palvelleet alumiinilevyt ovat saaneet uuden elämän kahvilan seinämateriaalina.

Värimaailmassa korostuvat okra ja petrolinsininen, yleisilme on rento ja skandinaavinen. Avoimet ikkunat maksimoivat luonnonvalon määrän, ja muotoilija Paavo Tynellin suunnittelemat valaisimet tuovat lämmintä valoa. Kahvilan seiniä elävöittävät teatteriaiheiset valotekstit.

Kansallisteatterin lippumyymälä on muuttanut, ja se sijaitsee nyt katutasossa 30-luvun osassa Läntisellä Teatterikujalla. Avara ja valoisa lippumyymälä palvelee asiakkaita arkena ja viikonloppuisin. Kulku lippumyymälään on esteetön.

Peruskorjatun Pienen näyttämön avajaisesityksenä nähdään 9.11. Suomen kantaesityksensä saava Minna Leinon dramatisoima ja ohjaama Europeana. Pienen näyttämön näytännöt käynnistyvät kuitenkin jo syyskuun puolivälissä, jolloin peruskorjauksen väistötilana toimineesta Vallilan Kansallisteatterista Pienelle näyttämölle siirtyvät toukokuussa kantaesitetty Atro Kahiluodon ohjaama Pentti Linkola – kaltaisemme? ja Tiina Puumalaisen ohjaama Lear. Maalaamosalin avaa 5.10. Antti Haikkalan käsikirjoittama ja ohjaama Break! (suom. rikkoa, hellittää, välitunti, murtua, pako).

""
Taivassalin lämpiö; kuva Tuomo Manninen
Ohita esitysten esittelykaruselli

Tulevia ensi-iltoja

""

Laulujoutsen ‒ katastrofiballadi

Aurinkoteatteri ja Kansallisteatteri esittävät
Kun talous pannaan tasapainoon, ihmisarvo ei saa muodostua esteeksi.
Suuri näyttämö
Tutustu ja osta lippu
""

Jäniksen vuosi

Arto Paasilinna ‒ Kristian Smeds
Loikkien vapauteen!
Suuri Näyttämö
Tutustu ja osta lippu
""

Eichmann ‒ mistä yö alkaa

Stefano Massini
Esitys pahuudesta ja vastuusta
Pieni näyttämö
Tutustu ja osta lippu
""

Eerika Rantasen tähänastinen elämä

Juha Jokela, Kaisa Hela, Ria Kataja & Eeva Soivio
Sydämellinen kasvutarina kolmen upean näyttelijän esittämänä!
Pieni näyttämö
Tutustu ja osta lippu
""

Angels in America

Tony Kushner
Suurteos rakkaudesta ja toivosta maailmanlopun aattona
Pieni näyttämö
Tutustu ja osta lippu
""

Hulluja satuja

Paula Norosen ja Minna Kivelän satujen pohjalta
Henna Tanskanen ‒ Helena Vierikko
Kreisiä menoa Kansallisteatterissa
Taivassali
Tutustu ja osta lippu